[METLA Tiedote]
12.4.2000

Pilkkumäntypistiäisestä harmeja vielä tänäkin kesänä

Pilkkumäntypistiäistoukkien aiheuttamista neulastuhoista ei päästä eroon vielä tänäkään kesänä, vaikka vanhimmilla esiintymisalueilla kanta onkin jo selvästi laskussa, kertoo tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitokselta. Viime kesän lämpimät ja kuivat säät olivat pistiäiselle ilmeisesti niin suotuisat, että esiintymät paikoin jopa laajenivat. Myös ruskomäntypistiäistä ja mäntymittaria todettiin paikoin, mutta esiintymät jäivät vähäisiksi.

Pilkkumäntypistiäisennuste perustuu tuhoalueilta syksyllä kerättyihin kotelokoppanäytteisiin, joista on tutkittu maassa talvehtivan tuholaiskannan runsaus ja kunto. Näytteitä on kerätty kuuden metsäkeskuksen alueelta, 19 kunnasta ja yli 40 metsiköstä. Kaikkiaan on tarkastettu 15.000 kotelokoppaa. Alueen laajuus ja epäyhtenäisyys vaikeuttavat ennusteen laatimista.

Ehyitä ja valtaosin terveitä kotelokoppia on paikoitellen runsaasti, mutta etenkin monilla vanhemmilla esiintymisalueilla niistä aikuistuu kesän alussa niin vähäinen osa, yleisesti alle 15 prosenttia, että luontaiset viholliset pitänevät kannan kurissa. Esimerkiksi Satakunnan Harjavallassa oli vielä viime kesänä runsaasti toukkia, mutta tänä vuonna niitä tulee esiintymään hyvin vähän. Huolestuttavampi tilanne on paikoin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sellaisilla uudemmilla alueilla, joilla pahempaa neulastuhoa esiintyi ensi kerran vasta viime kesänä. Jos kotelokopat ovat selvinneet talven yli tuhoutumatta, saattaa aikuistuvien pistiäisten määrä näillä kohota lähelle kriittistä määrää, minä pidetään 12-25 pilkkumäntypistiäisen kuoriutumista neliömetrillä. Huippua edustaa Etelä-Pohjanmaan Lestijärvi, jossa kesän alussa on paikoin aikuistumassa 18 pistiäistä neliömetriltä. Tilanteen kehitystä on syytä seurata jatkossa.

Siivekkäät pilkkumäntypistiäiset aikuistuvat kotelokopista kesäkuussa, osin heinäkuussa. Toukkien kuoriutuminen naaraiden neulasiin munimista munista alkaa yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alkupuoliskolla. Neulasten syöntiä jatkuu sitten elo-syyskuulle, jolloin toukat laskeutuvat maahan koteloitumaan.

Pilkkumäntypistiäistä pidetään ruskomäntypistiäistä pahempana tuholaisena, sillä sen toukille kelpaavat ravinnoksi myös uusimmat, saman vuoden neulaset. Torjuntaan soveltuvat diflubentsuronia tehoaineena sisältävät valmisteet. Ruiskutus olisi tehtävä toukkien kuoriutuessa munista. Ruskomäntypistiäisen torjuntaan käytetty monisärmiövirus ei tehoa pilkkumäntypistiäiseen. Päätöksiä torjunnasta ei ole tehty.

Joukkoesiintymän aikana harvennushakkuita ei suositella, koska tuhot jatkuessaan tällöin kohdistuvat jäljelle jäävään puustoon entistä ankarampina.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh (09) 857051, sähköposti: martti.varama@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/