[METLA Tiedote]
28.02.2000

METSÄNOMISTAJIEN ARVOJEN MUUTOS EI VAARANNA PUUNTUOTANTOA

Metsät tarjoavat omistajilleen paitsi taloudellisia myös monia aineettomia hyötyjä. Aineettomien tavoitteiden korostus ei kuitenkaan sulje pois puuntuotantoa. Tämä käy ilmi MML Heimo Karppisen Metlassa tekemästä väitöskirjatyöstä, joka käsittelee suomalaisten yksityismetsänomistajien yleisiä metsiin kohdistamia arvoja ja heidän oman metsänomistuksensa tavoitteita sekä niiden yhteyttä hakkuisiin ja metsänhoitoon.

Tutkimuksessa yleisten luontoon liittyvien arvojen ja metsänomistuksen tavoitteiden yhteys osoittautui heikoksi. Luontokeskeiset arvot olivat tosin selkeästi yhteydessä metsänomistuksen aineettomiin tavoitteisiin. Metsänomistajat voitiin luokitella tavoitteidensa suhteen neljään ryhmään: moni- tavoitteiset, virkistyskäyttäjät, metsästä elävät ja taloudellista turvaa korostavat. Tavoitteilla todettiin olevan suoraa vaikutusta metsätaloudelliseen käyttäytymiseen. Monitavoitteiset metsänomistajat korostivat välittömien puunmyyntitulojen ja metsäomaisuuden antaman taloudellisen turvan ohella myös metsien virkistys- ym. aineettomia hyötyjä. He olivat aktiivisimpia puunmyynti- ja metsänhoidollisessa toiminnassaan. Moninaiset tavoitteet ilmeisesti heijastavat monipuolista kiinnostusta metsän tuottamiin erilaisiin hyötyihin ja hyvää metsän tuntemusta. Muut kolme omistajaryhmää myivät puuta suunnilleen saman verran hehtaaria ja vuotta kohti mutta selvästi monitavoitteisia vähemmän. Tulokset viittaavat myös alueittaisiin eroihin metsänomistajien tavoitteissa. Kulttuuriltaan perinteisemmässä Pohjois-Suomessa tavoitteet olivat eriytymättömämpiä kuin maan eteläosassa. Taloudelliset tavoitteet korostuivat maan eteläpuoliskossa.

Mikrotaloustieteen näkökulmasta monitavoitteisten metsänomistajien puunmyyntikäyttäytyminen olisi lähinnä kantorahatulojen nykyarvoa maksimoivaa hakkuupolitiikkaa. Muiden tavoiteryhmien malleissa myös metsään ja omistajaan liittyvät piirteet osoittautuvat merkittäviksi puun tarjonnan selittäjiksi. Heidän hakkuukäyt-täytymistään voitaisiin luonnehtia lähinnä luotonsaantirajoitteiseksi hyödyn maksimoinniksi.

Tutkimuksessa verrattiin myös metsänomistajia muihin suomalaisiin. Vaikka joka kuudes suomalainen omistaa jossain muodossa metsää, poikkesivat metsänomistajat muista kansalaisista metsiin liittyviltä asenteiltaan.

Tulokset perustuvat haastattelu- ja postikyselyaineistoihin. Tutkimusta voidaan hyödyntää julkisen metsäpolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa, erityisesti yksityismetsätalouden neuvonnan kohdentamisessa.

Julkaisu: Karppinen, Heimo. 2000. Forest values and the objectives of forest ownership.
Abstrakti: Metsänomistajien arvot ja tavoitteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 757.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.


Lisätietoja: Heimo Karppinen, Metsäntutkimuslaitos, Helsingin tutkimuskeskus, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, puh. (09) 8570 5754, fax. 8570 5717, email: heimo.karppinen@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/