[METLA Tiedote]
4.12.2000

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella puuvaranto nousussa, kasvu laskenut lievästi

Puuvaranto on noussut Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella vuosina 1998-99 tehdyn inventoinnin mukaan vuosien 1986-88 inventoinnin tuloksesta. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on nyt 146 milj. m3 ja keskitilavuus 153 m3/ha. Keskitilavuus on korkeampi kuin muissa metsäkeskuksissa. Inventointia edeltäneen viiden vuoden vuotuinen keskikasvu on kuitenkin laskenut vuosien 1986-88 inventoinnin 6,41 milj. m3:stä 6,28 milj. m3:iin. Männyn ja lehtipuiden kasvut ovat nousseet, mutta kuusen kasvu on laskenut.

Puuston poistuma lähestynyt kasvua
Puuston poistuma käsittää hakkuissa korjatun ainespuun, hakkuutähteen ja luonnonpoistuman. Poistuma on Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella noussut 1990-luvulla, ja se oli vuosina 1994-98 noin 90 % saman ajanjakson kokonaiskasvusta. Kuusen poistuma oli kasvua suurempi, mikä näkyy myös kuusivarannon lievänä pienenemisenä 1990-luvulla. Männyn ja lehtipuiden kasvu on ollut poistumaa suurempi. Kokonaispoistuma vuosina 1964-98 oli 147 milj. m3, mikä on 1,4 kertaa vuoden 1960-luvun puolivälin varanto 106 milj. m3. Juuri ilmestyneessä julkaisussa tarkastellaan alueen metsien muutoksia 1960-luvun puolivälistä lähtien sekä tulevia hakkuumahdollisuuksia.

Nuorten metsien ala kasvanut - puusto järeytynyt
Metsien ikäjakauma on tasoittunut 1960-luvulta. Nuoria metsiä, joissa puuston keski-ikä on korkeintaan 40 vuotta, on nyt enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Samaan aikaan 81 - 100-vuotiaiden metsien ala on pienentynyt. Yli 100-vuotiaiden metsien ala on pysynyt lähes samana. Uudistushakkuut eivät ole siten kohdistuneet kaikkein vanhimpiin metsiin. Kuusivaltaisten metsien ala on vähentynyt, mutta edelleen lähes puolet alueen metsistä on kuusivaltaisia. Koivua on viime vuosina suosittu uudistamisessa, mikä näkyy lehtipuuvaltaisten metsien alan kasvuna.

Lisääntyneistä uudistushakkuista huolimatta puusto on järeytynyt. Yli 30 cm:n läpimittaisten puiden tilavuus on nyt 48 milj. m3, mikä on 5 milj. m3 enemmän kuin edellisen inventoinnin mukaan. 1960-luvun puolivälissä järeimpien puiden tilavuus oli alle puolet (22 milj. m3) tämän hetkisestä tilavuudesta.

Vajaatuottoisten metsien ala pienentynyt, taimikoiden tila pysynyt ennallaan
Metsien metsänhoidollinen tila ei ole heikentynyt edellisestä inventoinnista, kun kriteereinä ovat kunkin ajankohdan mukaiset laatuvaatimukset. Vajaatuottoisten metsien osuus on laskenut 10 %:sta 6 %:iin. Julkisuudessa esillä ollut metsien uudistamisen tason heikentyminen tai uudistamisen hidastuminen ei ainakaan vielä näy inventointituloksissa. Luontaisesti syntyneet taimikot ovat harvempia, mutta viljellen perustetut taimikot tiheämpiä kuin edellisessä inventoinnissa. Aukea uudistusala (15 000 ha) sekä myös siemen- ja suojuspuustojen ala ovat vilkastuneista hakkuista huolimatta vähentyneet edellisen inventoinnin jälkeen.

Metsikön metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja oli 160 000 hehtaaria, mikä on likimain sama määrä kuin edellisessä inventoinnissa. Yleisimpiä tuhon aiheuttajia olivat sienet, kuten juurikääpä, jonka aiheuttamia tuhoja oli 36 000 ha. Laatua alentaneita hirvieläinten aiheuttamia tuhoja esiintyi 16 000 hehtaarilla eli jonkin verran enemmän kuin edellisessä inventoinnissa.

Harvennus- ja uudistushakkuukohteita runsaasti
Inventointia edeltäneellä kymmenvuotiskaudella oli tehty hakkuita, taimikonhoito mukaan lukien, 407 000 ha:lla eli 43 %:lla metsämaan alasta. Tulevalla kymmenvuotiskaudella voitaisiin metsänhoidollisin perustein tehdä hakkuita 654 000 hehtaarilla, joista ensiharvennuksia on 142 000 hehtaaria ja taimikonhoitoa tai ylispuiden poistoa 165 000 ha. Metsänhoidollisin perustein voitaisiin tulevalla kymmenvuotiskaudella uudistaa metsää 172 000 ha. Hämeen-Uudenmaan alueella on soita vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin. Metsäkeskuksen 160 000 ha:n suoalasta on ojitettu 124 000 ha. Puuntuotantoon kelvollista suota on ojittamatta 19 000 ha.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on noin 0,6 prosenttia
Metsälaissa tarkoittamia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä on Hämeen-Uudenmaan alueella VMI:n arvion mukaan 0,6 % metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Näistä yleisimpiä luokkia ovat kalliot, luhdat ja lehdot. Monien eliölajien kannalta välttämätöntä kuollutta runkopuuta on yli 10 cm:n vahvuisissa rungonosissa metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,1 m3/ha (pystypuuta 1,2 m3/ha ja maapuuta 1,9 m3/ha). Se on suurimpia VMI9:ssä tähän mennessä mitattuja. Suurin osa kuolleesta puusta on kuusta. Järeää kuollutta haapaa on vähän.

Kestävät hakkuumahdollisuudet viime vuosien hakkuita suuremmat
Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja se lähestyy 7 miljoonan kuutiometrin tasoa kolmenkymmenen vuoden aikana. Harvennushakkuiden osuus kestävien hakkuumahdollisuuksien mukaisesta käyttöpuun arviosta on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 24 prosenttia, josta se nousee kolmenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana 45 prosenttiin. Hakkuita vastaava kokonaispoistuman arvio puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla on kahdenkymmenen vuoden ajan suurempi kuin kasvu, mutta kolmannella kymmenvuotiskaudella kasvu ylittää poistuman.

Hakkuukypsää puustoa on nyt kestäviä hakkuumahdollisuuksia enemmän
Metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta (hakkuumahto) riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella - ilman puuntuotannon kestävyysrajoitteita - 8,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä on lähes kaksinkertaisesti vuosina 1994-1998 toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 4,9 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Kertymästä olisi kuusta 57, mäntyä 26 ja lehtipuuta 17 prosenttia. Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen kuitenkin pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla vajaalla neljänneksellä vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 6,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

 

Lisätietoja:

Metsävaratiedot: Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555 MMT Kari T. Korhonen, p (09) 8570 5280, 040-733 8383
Hakkuumahdollisuusarviot: Ph.D., MML Tuula Nuutinen, p. (013) 251 4043 MMM Hannu Hirvelä, p. (09) 8570 5314

Julkaisut: Korhonen, K.T. ym.:Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965-99. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2000
Nuutinen, T. ja Hirvelä, H. : Valtakunnan metsien 9. Inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999-2028 Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueelle. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2000.

Liite: Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratietoja.

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus

Metsävaratietoja

  VMI8 (1986-88) VMI9 (1998-99) Muutos
Maapinta-ala 1 432 600 ha 1 430 500 ha  
- metsätalouden maa 979 000 ha 974 000 ha -0,5 %
- metsämaa 938 000 ha 942 000 ha +0,4 %
Puuston tilavuus 137,9 milj. m3 146,4 milj. m3 +6,2 %
- mänty 33,7 milj. m3 38,7 milj. m3 +14,7 %
- kuusi 80,4 milj. m3 79,1 milj. m3 -1,7 %
- koivu 17,0 milj. m3 20,7 milj. m3 +21,5 %
- muu lehtipuu 6,7 milj. m3 7,9 milj. m3 +18,4 %
- keskitilavuus 143,3 m3/ha 153,4 m3/ha +7,0 %
Puuston vuot. kasvu 6,41 milj. m3 6,28 milj. m3 -2,0 %
- mänty 1,20 milj. m3 1,50 milj. m3 +25,0 %
- kuusi 3,78 milj. m3 3,25 milj. m3 -14,0 %
- koivu 0,92 milj. m3 1,02 milj. m3 +10,9 %
- muu lehtipuu 0,51 milj. m3 0,52 milj. m3 +2,0 %
- keskikasvu 6,7 m3/ha/v 6,6 m3/ha/v -1,5 %

 

Kuollutta puuta 2,92 milj. m3
- keskimäärin 3,06 m3/ha

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä
5 700 ha (0,6 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)
- näistä suojelualueilla tai suojeluohjelmissa 1000 ha

Hakkuumahdollisuusarvioiden ainespuukertymät
Suurimman kestävän hakkuumäärän arvio
1999 - 2008 6,6 milj. m3/v

Metsänhoitosuositusten perusteella hakattavissa
1999 - 2008 8,7 milj.m3/v

 


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/