[METLA Tiedote]
03.08.2000

Pilkkumäntypistiäisten tuhot jäävät pelättyä pienemmiksi

Pilkkumäntypistiäisen toukkien aiheuttamat neulastuhot jäävät tänä kesänä suurimmalla osalla joukkoesiintymäalueista niin lieviksi, että männiköiden toipuminen ei vaarannu. Mäntypistiäisten määrää ovat tehokkaasti vähentäneet viime vaiheessa munakiilupistiäiset, jotka ovat loisineet valtaosan pilkkumäntypistiäisen munista. Laaja-alaisiin torjuntaruiskutuksiin ei näin katsottu olevan tarvetta, kertoo tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitokselta.

Mäntypistiäiset munivat munansa männyn neulasiin toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin asti. Munakiilupistiäiset tuikkaavat omat munansa mäntypistiäisten munien sisään, ja kehittyvät loistoukat käyttävät isäntämunien sisällön ravinnokseen. Mäntypistiäisen toukat kuoriutuvat loisilta välttyneistä munista noin neljässä viikossa ja aloittavat neulasten nakertelun. Elo-syyskuussa täyskasvuiset toukat laskeutuvat maahan koteloitumaan ja talvehtimaan.

Metla keräsi heinäkuun alkupuoliskolla Satakunnasta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta yli kahdestakymmenestä pistiäisten vaivaamasta metsiköstä oksanäytteitä. Niistä tutkittiin pilkkumäntypistiäisen munien määrä ja kunto. Mäntypistiäisen munien määrä oli monin paikoin kohtalaisen runsas, kuten Lestijärvellä ja Rautavaarassa. Korkein kanta löytyi Ilomantsin Huhuksesta. Useimmissa kohteissa munakiilupistiäiset olivat kuitenkin tuhonneet suurimman osan mäntypistiäisten munista.

Jo viime syksyn ja kevään tutkimuksissa todettiin, että loiset, tuhohyönteiset ja pikkunisäkkäät olivat tuhonneet osan maassa talvehtivista mäntypistiäisen kotelokopista. Lisäksi todettiin, että terveistä kotelokopista vain vähäinen osa kehittyy aikuisiksi pistiäisiksi tänä kesänä. Valtaosa niistä jää kotelokoppa-asteelle vuodeksi tai pariksi eli ns. jättäytyy. Lestijärvellä, missä kotelokopat olivat säilyneet hyvin ja aikuistuvien pistiäisten määrä oli korkea, tilanne näytti alkukesällä uhkaavalta. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus laati jo alueelle torjuntasuunnitelman, josta kuitenkin oli luovuttava ympäristökeskuksen asettamien rajoitusten takia. Torjunta-aineiden lentolevityksestä metsissä on olemassa tarkat säädökset. Ongelmia aiheutuu siitä, että ankarimmat tuhoesiintymät ovat usein kuivilla hiekkakankailla, pohjavesi- ja vedenottamoalueilla sekä vesistöjen rantamilla.

Hätiköityjä hakkuita joukkoesiintymän aikana on syytä välttää, sillä mänty toipuu ankarastakin kertasyönnistä yleensä hyvin, kuten tämäkin kesä on osoittanut. Pilkkumäntypistiäisen toukat ovat nyt vielä keskenkasvuisia. Runsaasta jättäytymisestä, kotelokoppien tuhoutumisesta ja etenkin munaloisten tehokkuudesta johtuen näyttää siltä, että pahoja tuhoja ei ole odotettavissa.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus puh. (09) 857051


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/