[METLA Tiedote]
5.4.2000

Väitöstutkimus: Koivuylispuusto voi lisätä viljelykuusikon tuottoa jopa puolitoistakertaisesti

Viljelykuusikon taloudellista tuottoa voidaan parantaa luontaisesti syntyneen koivuylispuuston avulla jopa puolitoistakertaiseksi puhtaaseen kuusikkoon verrattuna, kun koivut kasvatetaan järeiksi puiksi eli 40-50 ikävuoteen asti. Samalla voidaan saavuttaa ekologisia ja maisemallisia hyötyjä. Tämä selviää MML Sauli Valkosen Metsäntutkimuslaitoksessa tekemästä väitöskirjasta.

Valkosen tavoitteena oli selvittää, voisivatko luontaisesti syntyneiden kuusialikasvosten hyödyntämi- nen, kuusikon aukkojen täydentäminen luontaisesti syntyneillä koivuilla tai kaksijaksoinen kuusi-koivusekametsä olla taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja puhtaan viljelykuusikon kasvat-tamiselle.

Parhaiten tuottavaksi ja puhdasta viljelykuusikkoa kannattavammaksi osoittautui kaksijaksoinen kuusi-koivusekametsä, jossa nuorena nopeammin kasvava koivu on ylispuuna. Koivuista kertyvät aikaiset hakkuutulot lisäsivät metsikön kiertoajalta saatavia hakkuutuloja selvästi. Rauduskoivikko lisäsi tuottoa 51 prosentilla ja hitaammin kasvava, vähemmän tukkipuuta tuottava hieskoivu 13 prosentilla puhtaaseen viljelykuusikkoon verrattuna. Luvut ovat metsikön kiertoajan nettotulojen nykyarvoja diskonttokoron ollessa 4 prosenttia. Kasvun hidastumisesta ja korjuuvauroista kuuselle aiheutuvat kasvutappiot sekä ylispuuston korkeat korjuukustannukset on otettu laskelmissa huomioon.

Koivikon poistaminen keskenkasvuisena ilman hakkuutuloja on taloudellisesti kannattamatonta. Koivuylispuuston kasvatusta kannattaa jatkaa rauduskoivulla 40 vuoden ja hieskoivulla 45-50 vuoden ikään asti.

Muiden tutkittujen kuusikon viljelyvaihtoehtojen kannattavuudesta ei tutkimuksessa saatu selviä näyttöjä puoleen eikä toiseen. Vanhan kuusikon alta vapautetut hyväkuntoiset, yli 1,0-1,5 metrin pituiset alikasvoskuuset voivat pituuskasvunsa puolesta sopia viljelytaimikoiden täydennykseksi, mutta alikasvosten pituuskasvun täysi elpyminen kestää hyväkuntoisilla puillakin usein yli 10 vuotta. Kuusen viljelytaimikoiden aukkojen täydentäjiksi kannattaa taimikon perkauksessa säästää kuusen valtapuita pienempiä luontaisia koivuja. Harvennuksilla voidaan estää koivua saavuttamasta liian hallitsevaa valta-asemaa taimikossa.

Puhdasta viljelytaimikkoa pidettiin aikaisemmin uuden kuusisukupolven parhaana lähtökohtana. Kiinnostus alikasvosten hyödyntämiseen kasvoi 1990-luvun alussa, kun paine metsänuudistamisen kustannusten alentamiseen kasvoi. Sekametsien kasvattamista pidetään nykyisin yhtenä tärkeimmistä metsien ekologisen kestävyyden edistämiskeinoista.

Lisätiedot: Sauli Valkonen puh. (09) 857 05 318, sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi

Julkaisu: Valkonen, S. 2000. Kuusen taimikon kasvattamisen vaihtoehdot Etelä-Suomen kivennäismailla: Puhdas kuusen viljelytaimikko, vapautettu alikasvos ja kuusi-koivusekataimikko. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 763.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/