[METLA Tiedote]
11.12.2000

Laaja selvitys ulkomaisten havupuulajien menestymisestä:

Lehtikuusi voittaa kasvussa kotimaiset puulajit

Ulkomaisista puulajeista euroopan- ja siperianlehtikuusi ovat nopeakasvuisimpia. Niiden pituuskasvu voi olla jopa 20 % nopeampaa kuin kuusella. Koristepuiksi Etelä-Suomeen sopivia havupuulajeja on ainakin 20. Tiedot löytyvät Metlan juuri ilmestyneestä tutkimusjulkaisusta, jossa on selvitetty 1920- ja 1930-luvuilla perustettujen puulajikokeiden kehitystä Etelä-Suomessa.

Suomessa kasvaa luontaisena vain 4 havupuulajia, mänty, kuusi ja kataja sekä pelkästään Ahvenanmaalla kasvava euroopanmarjakuusi. Suomessa kuitenkin menestyy melko hyvin yli 40 pohjoisen pallonpuoliskon muista osista peräisin olevaa havupuulajia. Tämä tuli esille professori Olli Heikinheimon 70 vuotta sitten perustamien puulajikokeiden mittausten tuloksista.

Koesarja on kestonsa ja kattavuutensa vuoksi ainutlaatuinen. Mukana ovat lähes kaikki havupuulajit, joiden kasvatus Suomen ilmastossa voi tulla kyseeseen ja lisäksi monista lajeista on mukana useita eri alkuperiä ja kokeet sijaitsevat eri puolilla Etelä-Suomea. Puulajikokeiden tarkoituksena oli selvittää löytyisikö muualta puulajeja, jotka olisivat jossakin taloudellisesti merkittävässä ominaisuudessa parempia kuin kotimaiset puulajimme.

Testatuista puulajeista 7 arvioitiin suo-tuisissa olosuhteissa voivan puuntuotannossa kilpailla parhaiden kotimaisten puulajien kanssa. Nämä lajit olivat euroopan- ja siperianlehtikuusi, kontortamänty, makedonianmänty, douglaskuusi, serbian-kuusi ja sahalininpihta. Euroopan- ja siperianlehtikuusen pituuskasvu on ylittänyt jopa 20 % kotimaisten viljelykuusikoiden keskimääräisen pituuskasvun vastaavalla metsätyypillä valtapituuden ollessa molemmilla lajeilla 70 vuoden iässä 36 m. Koko aineiston pisin puu oli siperianlehtikuusi, joka saavutti Punkaharjulla 71-vuotiaana 40,5 m pituuden.

Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla havupuilla on kuitenkin koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön hyvin sopivia lajeja katsottiin olevan noin 20. Julkaisussa tarkastellaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus-alueisiin pääasiassa 1920- ja 1930-luvuilla perustettuja, 1990-luvun lopulla mitattuja ulkomaisia havupuuviljelmiä. Viljelmiin oli istutettu 73 lajia 10 havupuusuvusta käsittäen 27 siemenerää Euroopasta, 40 Itä-Aasiasta ja 71 Pohjois-Amerikasta. Kaikkiaan tarkastettiin 605 koeviljelmää.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Teijo Nikkanen, puh. 015 730 2226 0400 859 893 teijo.nikkanen@metla.fi

Julkaisu: Silander, V., Lehtonen, J. & Nikkanen, T. 2000. Ulkomaisten havupuulajien menestyminen Etelä-Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 787.

Myynti: Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, Puh. (09) 8570 5580, faksi (09) 8570 5582 kirjasto@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/