[METLA Tiedote]
29.2.2000

Maat.- ja metsät. tri Jari Parviainen
EU/COST E 4 yhteistyöhankkeen puheenjohtaja
   

Nelivuotinen eurooppalainen selvitys metsien suojelualueista päätökseen:

 

Sekavat käsitteet vaikeuttavat metsiensuojelun vertailua

 

Tiukasti suojelluille metsille yhteistä vain hakkuukielto

Suomi metsänsuojelun kärjessä

  Vertailukelpoisin ja metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkain metsien suojeluluokka on tiukasti suojeltu metsä. Nämä metsät ovat yleisesti lakisääteisesti suojeltuja ja jätetty kehittymään vapaasti luonnonvoimien mukaan. Koskemattomuutensa vuoksi nämä ns. luonnonmetsät ovat tärkeitä ainutkertaisina metsäkohteina ja harvinaisten eliölajien säilyttäjänä, mutta myös tutkimus- ja havaintokohteina talousmetsien metsänhoidon suuntaamiselle entistä luonnonläheisemmäksi.  

Kaikkiaan tiukasti suojeltuja metsiä on Euroopassa ilman Venäjän Euroopan puoleisia alueita noin 3 miljoonaa hehtaaria eli 1,6 % metsäalasta. Suomessa tällaisia alueita ovat mm. lakisääteiset luonnon- ja kansallispuistot sekä erämaa-alueiden suojellut osat.  

Tiukasti suojeltujen metsien vertailu Euroopan maiden välillä kuitenkin osoitti, että vain metsänhakkuun kieltäminen oli yhteinen tekijä. Olosuhteista riippuen eräät ihmistoiminnot kuten metsästys, havaintokohteiden järjestäminen, tutkimus, siementen keruu tai kasvupaikalle kuulumattomien luontaisesti syntyvien puu- ja pensaslajien poisto sallitaan. Metsien tiukka suojelu on jouduttu sopeuttamaan tiheään asutussa Euroopassa paikallisiin oloihin toisin kuin vielä laajoja koskemattomia metsiä omistavissa valtioissa Venäjällä, Kanadassa tai USA:ssa.

  Nämä tulokset ilmenevät Euroopan Unionin rahoittaman yhteistyöhankkeen EU/COST E4 projektin: Forest Reserve Research Network loppuraportista. Julkaisuun on koottu tiedot 26 Euroopan maan ja Euroopan puoleisen Venäjän metsien suojelusta ja luonnonmetsien tutkimuksesta. Kaikkiaan hankkeeseen on osallistunut yli 100 tutkijaa ja metsien suojelusta vastaava asiantuntijaa. Nelivuotisen hankkeen vetäjänä toimi tri Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitoksesta.  

Eri maissa sijaitsevista tiukasti suojelluista luonnonmetsistä koottiin tietopankki, joka sijaitsee Euroopan metsäinstituutissa Joensuussa. Hankkeessa koottiin samalla lista Euroopan maiden suojelumetsien luokista, joita todettiin olevan peräti yli 60. Suojeluluokituksen ja metsien suojelun tilastolukujen kirjo johtuu mm. metsän määritelmien, suojelualueiden tavoitteiden, sallittujen toimenpiteiden, metsien käyttöhistorian luonnonläheisyyden ja alueellisen rakenteen eroista. Eri suojeluluokkiin kuuluvien metsänsuojelualueiden määrä on Euroopassa ilman Venäjän Euroopan puoleisia alueita noin 12 miljoonaa hehtaaria eli 7,3 % metsäalasta.  

EU/COST hanke on Euroopan maiden yhteistyömuoto, jossa tietojen kerääminen perustuu osallistuvien maiden asiantuntijoiden toimittamiin tietoihin. Metsien suojeluluokitus on ollut kaikissa Euroopan maissa kansallinen luokitus, eikä niitä ole voitu toistaiseksi yhtenäistää kansainväliseksi luokitusjärjestelmäksi. COST hankkeessa analysoitiin vertailukelpoisin luokka, tiukasti suojellut metsät, jotta eri maiden metsien suojelun taso tulisi esille.  

Vallitsevien erojen ja käsitteiden epämääräisyyden vuoksi on välttämätöntä jatkaa keskustelua metsien suojelusta ja yhtenäistää käsitteistö niin Euroopassa kuin kansainvälisesti. COST- hanke oli tärkeä askel siihen suuntaan ja se on koettu välttämättömäksi lähdeaineistoksi metsäpoliittisessa päätöksenteossa. Metsien suojelu on osa kestävää metsätaloutta ja on yksi pääteema valmisteluissa neljättä Euroopan metsäministerikokousta varten. Myös metsien sertifiointi korostaa suojelukysymyksiä osana hyvää metsänhoitoa.  

Pohjoismaat sijoittuvat metsien suojelussa pinta-alan perusteella kärkeen ja aivan omaan luokkaansa. Itä-Euroopan maat erottuvat vuorostaan selkeästi muista keskisen Euroopan maista paljon luonnonläheisiä metsiä omistavina maina. Hollannissa ei ole enää lainkaan alkuperäisiä metsiä. Suomessa ja Ruotsissa tiukasti suojeltuja luonnonmetsiä ja luonnonmetsien kaltaisia metsiä on suhteellisestikin tarkasteltuna kymmenkertainen määrä Keski-Euroopan maihin verrattuna.  

Venäjä ei ollut hankkeeseen osallistuva maa, mutta vanhojen metsien erityisluonteen vuoksi COST hanke sisällytti venäläisten asiantuntijoiden toimittamat tiedot vertailuun. Euroopan viimeiset koskemattomat luonnonmetsät sijaitsevat Venäjällä. Venäjän mittasuhteet ovat muihin Euroopan maihin verrattuna aivan toiset, sillä Euroopan puoleinen metsäala on jo sinällään melkein samansuuruinen kuin muun Euroopan metsäala. Tiukasti suojeltujen metsien luokkaa vastaavia metsiä on Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla noin 1,7 milj. ha, mikä on 1,3 % metsäalasta.  

Metsän käsite on peruslähtökohta kansainväliselle vertailulle. Suomen, Ruotsin ja Norjan käyttämä metsäkäsite on omaperäinen, metsämaan puuntuotoskykyyn perustuva määritelmä. Metsä on jaettu kasvulliseen metsämaahan (kasvu yli 1 m3/ha/v) ja kitumaahan (kasvu 0,1-1,0 m3/ha/v), joiden lisäksi on vielä vähäpuustoinen tai aukea joutomaa. Kasvullisen metsämaan käsite kehitettiin 50 vuotta sitten, kun puuntuotanto oli metsänhoidon tärkein päämäärä. Tämä lähtökohta ei ole enää voimassa, vaan uusissa metsä- ja ympäristölaeissa korostetaan metsien monimuotoisuutta puuntuotannon rinnalla. Eliölajien kannalta kasvullisen metsämaan ja kitumaan raja on keinotekoinen.  

Kansainvälinen määritelmä (UN/ECE/FAO), joka on käytössä muualla Euroopassa, perustuu latvuspeittävyyteen (vähintään 10 %) ja puiden vähimmäispituuteen ( 5 metriä).  

Ottaen huomioon suojelun kansainvälisen vertailtavuuden ja sen, että metsiltä vaaditaan muitakin arvoja kuin puuntuotanto Suomen kannattaa yhtenäistää metsän käsite vastaamaan kansainvälistä käytäntöä. Suomen metsäala sisältää silloin sekä kasvullisen metsämaan että pääosan kitumaata. Tämä määritelmä antaa Suomen metsäalaksi 23 miljoonaa hehtaaria ja tiukasti suojeltujen metsien osuudeksi 1,53 milj. ha (6,6 % metsäalasta). Kasvullisestakin metsämaasta tiukasti suojeltu osuus on Suomessa Euroopan suurin eli 714 000 hehtaaria (3,6 %).  

Lisätietoja: MMT Jari Parviainen, tutkimusaseman johtaja, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimusasema
PL 68, 80100 Joensuu, Puh ++ 358 13 251 4010, Fax ++ 358 13 251 4111
E-mail: jari.parviainen@metla.fi
 

Euroopan maissa ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla. Suojelualueiden määritelmät perustuvat kansallisiin luokituksiin.

Tiukasti suojeltujen metsien luokitus on yhtenäistetty siten, että siihen kuuluvat vain suojelumetsät, jotka on jätetty kehittymään luonnon varaan, eikä mitään hakkuita tai metsänhoidollisia toimia sallita.

 

 

Valtio

Metsäala

1000 ha

Metsän osuus maa-alasta %

Tiukasti suojeltujen metsien määrä (ha)

Tiukasti suojeltujen metsien lukumäärä (kpl)

Tiukasti suojeltujen metsien keskikoko tai vaihteluväli ha

Tiukasti

suojeltujen

metsien

määrä metsä-alasta %

Kaikkien suojeltujen metsien määrä ha

Kaikkien suojeltujen metsien osuus metsä-alasta %

Albania

1048

38

14500

4

3625

1,38

164111

15,7

Belgia

665

41

1260

36

4-100/35

1

5000

3,7

Bosnia-Herzeg.

2589

51

3125

27

 

0,12

25506

1,0

Bulgaria

3357

30

1

335000

10,0

Espanja

12511

25

32644

87

375

0,26

3000000

24,0

Hollanti

334

10

3028

60

5-450

0,9

18500

5,5

Irlanti

570

8

5736

34

7-2500

1

5736

1,0

Iso-Britannia

2305

10

10000

81

123

0,4

128700

5,1

Italia

8675

29

62053

119

1-4000

0,72

560409

6,7

Itävalta

3924

47

8062

191

1-553/42

0,2

49000

1,2

Kreikka

6513

49

142000

39

 

1

951700

14,6

Kroatia

2485

44

2856

32

 

0,11

181405

7,3

Norja

11950

37

148000

160

 

1,23

199500

1,7

Portugali

3306

37

2827

6

37-1300

0,08

560409

6,3

Puola

8726

28

3687

106

44

0,04

183246

2,1

Ranska

15156

28

14000

30

1-500

0,09

180000

1,2

Romania

6370

27

 

55

26-2750/408

0,35

527000

8,3

Ruotsi

28000

69

576163

849

1-60000

2,5

832370

3,7

Saksa

10700

30

24976

679

3-391/36.8

0,24

400000

4,0

Slovakia

1920

42

15428

76(19)

203

0,8

270000

14,0

Slovenia

1110

54

10420

186

1-700/57

0,93

71000

6,4

Suomi

23000

76

1530000

311

63-71000

6,6

2440000

10,6

Sveitsi

1186

29

1018

39

30

0,08

13529

1,1

Tanska

445

11

6085

292

17

1,14

92000

20,7

Tsekki

2637

33

25000

103

2-2500

0,95

175000

6,6

Unkari

1748

19

3665

63

8.4-260/57

0,2

370422

21,2

Venäjä

(Eur.)

132341

39

1726000

 

100-721000/76500

1,3

3995600

3,0

 

Lähde: 2/2000. EU/ COST E 4 : Forest Reserve Research Network projekti, loppuraportti, 28 sivua. (Jari Parviainen, Kostas Kassioumis, Winfried Bücking, Eduard Hochbichler, Risto Päivinen ja Declan Little).

 

Kaikkien suojeltujen metsien luvut sisältävät suojelun eri luokat (kuten mm. IUCN-luokitus, kansalliset suojelualueet) normaalin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle erotetuissa metsäalueissa. Mukaan luetut metsät on rajattu kuitenkin metsien monimuotoisuuden säilyttämistä varten suojeltuihin metsiin. Maisemansuojelualueet ja ne metsäalueet, jotka on suojeltu mm. eroosion, lumivyöryjen tai pohjavesien suojaamista varten on rajattu pois tästä tilastosta.

 

Metsän määritelmä perustuu FAO:n TBFRA:n vuonna 1990 metsävarojen inventoinnissa sovellettuun metsäkäsitteeseen ( puiden vähimmäispituus 7 m ja latvuspeittävyys 20 %). Suomen luvuissa on mukana kansainvälistä metsämääritelmää vastaten sekä metsä- että kitumaa (kasvu yli 0,1m3/ha/v), mutta ns. joutomaa ei sisälly lukuihin. Kansallisesti määriteltynä tiukasti suojeltua kasvullista metsämaata (kasvu yli 1 m3/ha /v) on 714 300 ha (3,6 %) ja tiukasti suojeltua ja rajoitetussa käytössä olevaa kasvullista metsämaata 1 310 000 ha (6,5 %). Ruotsin luvut tarkoittavat kasvullista metsämaata (kasvu yli 1 m3/ha/vuosi). Pääosa Ruotsin metsien suojelualueista sijoittuu heidän luokituksensa mukaiselle heikkokasvuiselle maalle, jolle ei ole suoranaista suomalaista vastinetta.

 

Itävallan luvuissa on mukana vain tiukasti suojellut metsät ja kansallispuistot, mutta ei muita suojeluluokkia. Tanskan kaikkien metsien suojeluluku sisältää IUCN luokat 1-4.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/