Maat.- ja metsät. tri Jari Parviainen
EU/COST E 4 yhteistyöhankkeen puheenjohtaja    

Nelivuotinen eurooppalainen selvitys metsien suojelualueista päätökseen:

Sekavat käsitteet vaikeuttavat metsiensuojelun vertailua

Tiukasti suojelluille metsille yhteistä vain hakkuukielto

Suomi metsänsuojelun kärjessä

Kaikkiaan tiukasti suojeltuja metsiä on Euroopassa ilman Venäjän Euroopan puoleisia alueita noin 3 miljoonaa hehtaaria eli 1,6 % metsäalasta. Suomessa tällaisia alueita ovat mm. lakisääteiset luonnon- ja kansallispuistot sekä erämaa-alueiden suojellut osat.  

Tiukasti suojeltujen metsien vertailu Euroopan maiden välillä kuitenkin osoitti, että vain metsänhakkuun kieltäminen oli yhteinen tekijä. Olosuhteista riippuen eräät ihmistoiminnot kuten metsästys, havaintokohteiden järjestäminen, tutkimus, siementen keruu tai kasvupaikalle kuulumattomien luontaisesti syntyvien puu- ja pensaslajien poisto sallitaan. Metsien tiukka suojelu on jouduttu sopeuttamaan tiheään asutussa Euroopassa paikallisiin oloihin toisin kuin vielä laajoja koskemattomia metsiä omistavissa valtioissa Venäjällä, Kanadassa tai USA:ssa.

  Nämä tulokset ilmenevät Euroopan Unionin rahoittaman yhteistyöhankkeen EU/COST E4 projektin: Forest Reserve Research Network loppuraportista. Julkaisuun on koottu tiedot 26 Euroopan maan ja Euroopan puoleisen Venäjän metsien suojelusta ja luonnonmetsien tutkimuksesta. Kaikkiaan hankkeeseen on osallistunut yli 100 tutkijaa ja metsien suojelusta vastaava asiantuntijaa. Nelivuotisen hankkeen vetäjänä toimi tri Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitoksesta.  

Eri maissa sijaitsevista tiukasti suojelluista luonnonmetsistä koottiin tietopankki, joka sijaitsee Euroopan metsäinstituutissa Joensuussa. Hankkeessa koottiin samalla lista Euroopan maiden suojelumetsien luokista, joita todettiin olevan peräti yli 60. Suojeluluokituksen ja metsien suojelun tilastolukujen kirjo johtuu mm. metsän määritelmien, suojelualueiden tavoitteiden, sallittujen toimenpiteiden, metsien käyttöhistorian luonnonläheisyyden ja alueellisen rakenteen eroista. Eri suojeluluokkiin kuuluvien metsänsuojelualueiden määrä on Euroopassa ilman Venäjän Euroopan puoleisia alueita noin 12 miljoonaa hehtaaria eli 7,3 % metsäalasta.  

EU/COST hanke on Euroopan maiden yhteistyömuoto, jossa tietojen kerääminen perustuu osallistuvien maiden asiantuntijoiden toimittamiin tietoihin. Metsien suojeluluokitus on ollut kaikissa Euroopan maissa kansallinen luokitus, eikä niitä ole voitu toistaiseksi yhtenäistää kansainväliseksi luokitusjärjestelmäksi. COST hankkeessa analysoitiin vertailukelpoisin luokka, tiukasti suojellut metsät, jotta eri maiden metsien suojelun taso tulisi esille.  

Vallitsevien erojen ja käsitteiden epämääräisyyden vuoksi on välttämätöntä jatkaa keskustelua metsien suojelusta ja yhtenäistää käsitteistö niin Euroopassa kuin kansainvälisesti. COST- hanke oli tärkeä askel siihen suuntaan ja se on koettu välttämättömäksi lähdeaineistoksi metsäpoliittisessa päätöksenteossa. Metsien suojelu on osa kestävää metsätaloutta ja on yksi pääteema valmisteluissa neljättä Euroopan metsäministerikokousta varten. Myös metsien sertifiointi korostaa suojelukysymyksiä osana hyvää metsänhoitoa.  

Pohjoismaat sijoittuvat metsien suojelussa pinta-alan perusteella kärkeen ja aivan omaan luokkaansa. Itä-Euroopan maat erottuvat vuorostaan selkeästi muista keskisen Euroopan maista paljon luonnonläheisiä metsiä omistavina maina. Hollannissa ei ole enää lainkaan alkuperäisiä metsiä. Suomessa ja Ruotsissa tiukasti suojeltuja luonnonmetsiä ja luonnonmetsien kaltaisia metsiä on suhteellisestikin tarkasteltuna kymmenkertainen määrä Keski-Euroopan maihin verrattuna.  

Venäjä ei ollut hankkeeseen osallistuva maa, mutta vanhojen metsien erityisluonteen vuoksi COST hanke sisällytti venäläisten asiantuntijoiden toimittamat tiedot vertailuun. Euroopan viimeiset koskemattomat luonnonmetsät sijaitsevat Venäjällä. Venäjän mittasuhteet ovat muihin Euroopan maihin verrattuna aivan toiset, sillä Euroopan puoleinen metsäala on jo sinällään melkein samansuuruinen kuin muun Euroopan metsäala. Tiukasti suojeltujen metsien luokkaa vastaavia metsiä on Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla noin 1,7 milj. ha, mikä on 1,3 % metsäalasta.  

Metsän käsite on peruslähtökohta kansainväliselle vertailulle. Suomen, Ruotsin ja Norjan käyttämä metsäkäsite on omaperäinen, metsämaan puuntuotoskykyyn perustuva määritelmä. Metsä on jaettu kasvulliseen metsämaahan (kasvu yli 1 m3/ha/v) ja kitumaahan (kasvu 0,1-1,0 m3/ha/v), joiden lisäksi on vielä vähäpuustoinen tai aukea joutomaa. Kasvullisen metsämaan käsite kehitettiin 50 vuotta sitten, kun puuntuotanto oli metsänhoidon tärkein päämäärä. Tämä lähtökohta ei ole enää voimassa, vaan uusissa metsä- ja ympäristölaeissa korostetaan metsien monimuotoisuutta puuntuotannon rinnalla. Eliölajien kannalta kasvullisen metsämaan ja kitumaan raja on keinotekoinen.  

Kansainvälinen määritelmä (UN/ECE/FAO), joka on käytössä muualla Euroopassa, perustuu latvuspeittävyyteen (vähintään 10 %) ja puiden vähimmäispituuteen ( 5 metriä).  

Ottaen huomioon suojelun kansainvälisen vertailtavuuden ja sen, että metsiltä vaaditaan muitakin arvoja kuin puuntuotanto Suomen kannattaa yhtenäistää metsän käsite vastaamaan kansainvälistä käytäntöä. Suomen metsäala sisältää silloin sekä kasvullisen metsämaan että pääosan kitumaata. Tämä määritelmä antaa Suomen metsäalaksi 23 miljoonaa hehtaaria ja tiukasti suojeltujen metsien osuudeksi 1,53 milj. ha (6,6 % metsäalasta). Kasvullisestakin metsämaasta tiukasti suojeltu osuus on Suomessa Euroopan suurin eli 714 000 hehtaaria (3,6 %).  

Lisätietoja: MMT Jari Parviainen, tutkimusaseman johtaja, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimusasema
PL 68, 80100 Joensuu, Puh ++ 358 13 251 4010, Fax ++ 358 13 251 4111
E-mail: jari.parviainen@metla.fi
 

Euroopan maissa ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla. Suojelualueiden määritelmät perustuvat kansallisiin luokituksiin.

Tiukasti suojeltujen metsien luokitus on yhtenäistetty siten, että siihen kuuluvat vain suojelumetsät, jotka on jätetty kehittymään luonnon varaan, eikä mitään hakkuita tai metsänhoidollisia toimia sallita.