[METLA Tiedote]
7.7.2000

Metsäntutkimuslaitoksen ja 4H-liiton valtakunnallinen marjasatotutkimus:

Mustikkasadosta keskinkertaista parempi - Etelä-Suomessa ensi viikolla mustikkametsään

Mustikka on raakileilla Peräpohjolaa myöten ja Tunturi-Lapissakin ensi viikolla. Hyviä ja erittäin hyviä mustikkasatoja on enemmän Itä-Suomessa (65 %) kuin Keski- ja Länsi-Suomessa (35 %), kertoo valtakunnallisesta marjasatotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasemalta.

Vastaavasti noin joka neljännessä mustikkametsässä koko maassa on odotettavissa heikkoja ja melko heikkoja satoja. Itä-Suomessa heikkojen satojen määrä on puolta pienempi (12 %). Lievään satotason laskuun oli syynä mustikan kukinta-aikana voimakkaat sateet ja kovat tuulet, jotka estivät pölyttävien hyönteisten toimintaa. Kovista pakkasista selvittiin pelkällä säikähdyksellä, mutta paikoin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa aikainen toukokuun loppupuolella esiintynyt halla vikuutti kukkivia mustikkakasvustoja.

Kukinta kesti tänä vuonna läpi valtakunnan Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle ja Kevolle asti 32 vuorokautta. Viime vuonna kukinnan kesto läpi Suomen oli vain 27 vuorokautta, johon syynä oli pitkä hellejakso kukinta-aikana.

Etelä-Suomessa ensi viikolla mustikkaan

Mustikka kypsyy paikoin poimittavaksi Etelä-Suomen metsissä ensi viikon loppupuolella. Normaalin kesäsään vallitessa kukinnan alkamisesta marjan kypsymiseen kuluu 7-8 viikkoa. Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa mustikka on kypsää seuraavalla viikolla (17.-23.7) sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kypsyminen ajoittuu heinäkuun loppupuolelle (kuva 1). Kypsymisessä voi kuitenkin olla suuriakin eroja läheisten metsiköitten välillä johtuen puulajikoostumuksesta, ikärakenteesta ja valaistuksen määrästä sekä vaaramaisemissa metsikön sijainnista ilmansuuntiin nähden.

Suomuurainsato vaihtelevaa

Suomuuraimen kukinnassa oli suuria eroja soitten välillä. Raakilevaiheessa satotasot ovat laskeneet selvästi useimmilla suoalueilla. Syynä ovat voimakkaat tuulet ja sadekuurot, jotka ovat piiskanneet erityisesti avosoilla suomuuraimen kukkia ja terälehdet ovat pudonneet maahan, jolloin pölytystoiminta on estynyt. Inventoijat ovat raportoineet vetisistä ja pehmeistä raakileista, jotka eivät kehity marjoiksi. Puustojen suojassa rämeillä ja korvissa kukinta on onnistunut paremmin ja raakileitten kypsyminen on hyvässä vauhdissa.

Avosoilla raakileet, suput, punertavat paikoin. Heinäkuun puolivälin jälkeen kypsyvät ensimmäiset marjat. Satotaso on laskettujen raakileitten lukumäärien mukaan avosoilla keskinkertainen, mutta hajonnat satotasoissa ovat suuria.

Puolukka kukki vaihtelevasti

Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa kesäkuun toisella viikolla (kuva 2) 10 päivää viimevuotista myöhemmin. Viime vuonna kukinta oli poikkeuksellisen nopeaa läpi Suomen, vain 28 vuorokautta, johtuen kesäkuun pitkästä hellejaksosta. Länsi- ja Itä-Suomessa kukinnan välillä oli tänä vuonna viikon ero (kuva 2).

Kukinnan kirjavuutta osoittaa se, että tutkituista sadasta koemetsästä 45:ssä puolukkametsässä kukkien lukumäärä oli runsas tai erittäin runsas ja samoin heikko tai melko heikko. Keskinkertaista satotasoa osoittavia metsiä oli vain 10 kpl. Kukinnan perusteella satotaso jäänee valtakunnallisesti keskinkertaiseksi, sillä hyviä ja heikkoja puolukkametsiä on tasapuolisesti eri puolilla maata.

 

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Kauko Salo, puh. 040-7216070, sähköposti: kauko.salo@metla.fi.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/