Pohjois-Karjalassa runsas mustikkasato on kukinnan perusteella odotettavissa ainakin seuraavilla paikkakunnilla: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Rääkkylä. Kainuussa hyvää satoa ennakoidaan muun muassa Kuhmoon, Ristijärvelle, Sotkamoon, Suomussalmelle ja Vuolijoelle.
Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa (Mikkelin mlk., Juva, Anttola, Hirvensalmi, Savitaipale) halla on ilmeisesti vikuuttanut mustikan kukkia; pakkanen laski Mikkelin ympäristössä –5 C asteeseen. Paikoin Hämeessä (Lammi, Padasjoki) ja Satakunnassa on alueita, joissa mustikat ovat kärsineet huhti-toukokuussa kuivuudesta.
Mustikan kukinta viikon edellä viime vuodestaHuhtikuu oli viimevuotiseen tapaan varsin lämmin ja pääsiäisen tienoilla lumipeite hävisi Etelä-Suomen metsistä ja soilta. Toukokuu oli selvästi viileämpi, mutta ei niin kylmä kuin viime vuonna. Ensimmäiset tutkimusavustajien ilmoitukset mustikan kukista tulivat toukokuun puolivälissä Hämeenlinnan Aulangolta ja Tuusulasta. Laajemmin kukinta pääsi vauhtiin Etelä-Suomessa toukokuun 20. päivän tienoilla. Keski-Suomessa mustikka puhkesi kukkaan toukokuun viimeisellä viikolla (ks. kartta). Kukinta on nyt edennyt Kainuun pohjoisosiin Suomussalmelle asti. Tämän viikon sääoloilla on mustikkasadon kehittymiselle suuri merkitys Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Normaalin kesäsään vallitessa mustikan marjojen kypsyminen alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun toisella viikolla. Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa mustikka kypsyy heinäkuun 20. päivän paikkeilla ja Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla viikkoa myöhemmin. |
![]() |
Runsas kukinta ei vielä takaa hyvää marjasatoa. Ei esimerkiksi tiedetä, onko mustikkakasvustoissa ollut kukinnan aikana riittävästi pölyttäviä hyönteisiä. Sadon kehittymistä ovat saattaneet häiritä kovat tuulet ja voimakkaat sadekuurot, jotka ovat voineet irrottaa kukkien terälehtiä. Halloja voi vielä esiintyä kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla, ja kuivuus marjojen raakilevaiheessa saattaa laskea sadon määrää paljonkin, kuten viime vuonna kävi.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurten hillasoitten kukinnan onnistumisesta riippuu, millaiseksi valtakunnan hillasato tänä vuonna muodostuu. Pakkanen voi Lapissa pahimmillaan tuhota sadon laajoilta alueilta. Rankkasateet ja raekuurot saattavat varistaa kukkien terälehdet irti, jolloin pölyttäjähyönteiset eivät löydä kukkia.
|
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111. |
Lisätietoja: Kauko Salo, Metla, Joensuun tutkimusasema, puh. 040-7216070, sähköposti: kauko.salo@metla.fi. Marjojen satotiedotteet ja teemakartat ovat luettavissa internetistä osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/