[METLA Tiedote]
20.6.2000

MAAILMAN METSILLÄ AVAINROOLI ILMASTON MUUTOKSESSA

Globaali tutkimus esittelee uusia ennusteita ja strategioita

Professori Matti Palon johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tulosten mukaan kehitys-maiden metsäkato aiheuttaa ennen arvioitua korkeammat, noin 2.5 miljardin tonnin vuotuiset hiilipäästöt. Teollisuusmaiden lisääntyvät metsävarat sitovat lisää hiiltä viidenneksen tuosta määrästä. Eteläiset maat tarjoavat metsissään pohjoisia merkittävästi edullisempia investointi-mahdollisuuksia ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Tämä antaa myös Suomelle uusia avauksia etelän metsäprojektien yhteistoteutukseen. Viime vuosien sertifiointivauhdissa nämä näkymät ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Maailman metsien hiilidioksidin nettopäästöt ilmakehään muodostavat edelleen lähes kolmanneksen fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa metsät sitovat vuosittain noin 300 miljoonaa tonnia lisää hiiltä ilmakehästä, kun taas tropiikissa vastaavat päästöt metsistä ovat tutkimus-ryhmän tuloksien perusteella noin 2500 miljoonaa tonnia. Tropiikin metsäkato ja hiilipäästöt näyttävät ennusteiden mukaan jatkuvan hieman hidastuen 2020-luvulle saakka. Nämä tulokset ovat synkempiä kuin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportit.

Metsänviljely kannattavampaa eteläisissä maissa Teollisuusmaat vastaavat valtaosasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvistä päästöistä. Koska toisaalta hyödyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentämisestä ovat maailmanlaajuisia, niin teollisuusmaille lankeaa pääosiltaan rahoitusvastuu kasvihuoneilmiön torjumisesta. Esimerkiksi Pohjoismaissa voidaan metsätalouden toimenpiteitä muuttamalla lisätä metsien hiilivarastojen pysyvyyttä ja hiilen sitomista metsiin.

Indonesia tarjoaa kuitenkin merkittävästi edullisempia metsätalouden investointikohteita hiilen-sitomiseen Pohjoismaihin verrattuna. Viljelymetsiin ja puoliluonnonmetsiin voidaan Indonesiassa sitoa useita miljardeja tonneja hiiltä liiketaloudellisesti kannattavasti eli 10 - 30 prosentin sisäisellä korkokannalla 10 - 60 vuoden kiertoajoilla ja eri puulajeilla ja niiden yhdistelmillä.

Chilessä on nyt lähes kaksi miljoonaa hehtaaria nopeakasvuisia viljelymetsiä, joiden hiilivarasto on lähes 100 milj. tonnia. Metsänhoitoa kehittämällä hiilivarasto voitaisiin kaksinkertaistaa kahdessa vuosikymmenessä. Chilen kaltaisia maita ovat esimerkiksi Brasilia, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti ja Australia - kaikki eteläisellä pallonpuoliskolla. Myös metsäyhtiöt ovat viime vuosina oppineet, että metsänviljely etelän maissa on merkittävästi kannattavampaa kuin Suomessa.

Tutkimuksessa tärkeää lisätietoa hiilen kierrosta - lisätutkimus kuitenkin tarpeen Taloudellisilla instrumenteilla - hiiliveroilla, kaupattavilla päästöluvilla, yhteistoteutetuilla projekteilla - on avainrooli kehitysmaiden ja teollisuusmaiden yhteistyössä ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Eräs kustannustehokkaimmista keinoista olisi tropiikin metsäkadon hidastaminen. Se olisi kehitysmaille nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto, jos teollisuusmaat maksaisivat korvauksia saamistaan hiilensitomisen palveluista.

Kioton protokollan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen vaihtoehdot käynnisty-nevät laajamittaisesti, kun tämän vuoden lopulla Haagissa sovitaan metsän uudistamisen, metsityksen ja metsäkadon käsitteistä sekä siitä, kuinka maat voivat kirjata olemassa olevan puuston hiilivaraston lisäämisen tai vähentämisen.

Globaalista ilmastopolitiikasta neuvoteltiin viimeksi viime viikolla Bonnissa. Metsät hiilen varantoina, nieluina ja lähteinä ovat nousseet maailmanpolitiikan asialistalle kansainvälisen ilmastosopimuksen vuoksi. Hiilidioksidi on tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista. Kolme neljäsosaa maailman kasvillisuudessa olevasta hiilestä on varastoitunut metsiin, vaikka metsät peittävät vain neljänneksen koko maa-alasta. Tilastot ja tutkimustulokset maailman metsien hiilenkierrosta ovat kuitenkin edelleen riittämättömiä. Professori Matti Palon toimittama kirja tuo tärkeää lisätietoa tälle rintamalle.

Tutkimus antaa uusia virikkeitä myös Suomen metsä- ja ilmastopolitiikalle. Suomen kansallinen metsäohjelma ja kehitysyhteistyö tulisi professori Palon mukaan suunnata myös metsällisten hiilihankkeiden yhteistoteutukseen kehitysmaissa.

Kirjan maailmanlaajuiset tutkimustulokset perustuvat YK:n yliopiston WIDER-instituutin ja Metlan yhteistutkimukseen, johon osallistui 11 tutkijaa kuudesta maasta ja kolmelta mantereelta. Tutkimuksen ainutlaatuisuus on siinä, että tropiikin metsäkatoa ja hiilipäästöjä mallinnettiin samalla menetelmällä 90 eri maassa Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa sekä tapaustutkimuksena Brasiliassa. Chilessä ja Indonesiassa tutkittiin metsien hiilen sitomista. Vertailua varten analysoitiin metsien lisääntyvää hiilen sitomista teollisuusmaissa ja tapaus-tutkimuksena Norjassa.

Julkaisu: Palo, M. (toim.) 2000. Forest Transitions and Carbon Fluxes. Global Scenarios and Policies. World Development Studies 15. UNU/WIDER. Helsinki, 166 p.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

 

Lisätietoja: Professori Matti Palo, Metla, puh. (09) 8570 5770, sähköposti: matti.palo@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/