[METLA Tiedote]

 

 

16.11.2000

Metsä- ja suokasvillisuus muuttunut voimakkaasti 50 vuodessa

Metsä- ja suokasvilajien runsaussuhteet ovat muuttuneet selvästi viimeisten 50 vuoden kuluessa. Taantuneita lajeja ovat mustikka, metsäkerrossammal ja suomuurain, runsastuneita lajeja ovat muiden muassa vadelma ja maitohorsma. Kasvilajien peittävyyden muutokset johtuvat pääosin maankäytön muutoksista. Metsien ja soiden kasvillisuudessa näkyy yhtäältä vanhojen metsän käyttömuotojen, kuten kaskitalouden, hiipuminen ja toisaalta tehostunut metsätalous. Yleisimpien kasvilajien esiintymisessä tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä on tutkittu Metsäntutkimuslaitoksessa Suomen Akatemian biodiversiteettitutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa.

Metsäojitukset ja muuttuneet metsien käsittelytavat kasvillisuusmuutosten syinä

Metsäojitus, johon on liittynyt usein myös lannoitusta ja hakkuita, on merkittävin metsäkasvien yleisyyttä muuttanut tekijä viimeisten viiden vuosikymmenen aikana. Yli puolet maamme suoalasta ja peräti 80 % Etelä-Suomen puustoisista korvista ja rämeistä on ojitettu 1990-luvun alkuun mennessä. Avosoita oli maassamme 1950-luvun alussa 2,8 miljoonaa hehtaaria; nyt niitä on jäljellä 1,7 miljoonaa hehtaaria. Nykyisin luonnontilaisten soiden ojituksista on käytännössä luovuttu.

Yleisistä suokasveista ovat selvimmin vähentyneet märkien soiden lajit, raate ja suursarat (pullo-, jouhi- ja juurtosara), mutta myös monet metsäisten soiden kasvit, kuten suopursu ja muurain, ovat taantuneet ojituksen takia. Ojitusalueilla soiden kehitys kangasmetsiä muistuttaviksi turvekankaiksi näkyy suolajiston väistymisenä ja korvautumisena metsälajistolla.

Kivennäismailla metsäympäristöön ovat vaikuttaneet erityisesti metsien uudistaminen maanmuokkauksineen sekä metsien tiheyttä säätelevät hakkuut tai niiden puuttuminen. Myös metsäpalojen torjunta ja kulotuksen harvinaistuminen metsän uudistamisessa ovat muuttaneet metsäkasvillisuutta. Metsät ovat seurantajaksolla muuttuneet entistä tiheämmiksi ja runsaspuustoisimmiksi ja toisaalta nuorten metsien osuus on kasvanut. Metsäkasvupaikat kokonaisuudessaan näyttävät muuttuneet entistä rehevämmiksi.

Vanhoja metsiä suosivien kasvien kasvuala ja peittävyys ovat supistuneet. Yleisistä kasvilajeista yli 80-vuotiaissa metsissä runsaana esiintyvien mustikan ja metsäkerrossammaleen on havaittu selvästi taantuneen. Myös metsäpaloista, kaskeamisesta ja metsien laidunnuksesta aikoinaan hyötyneet kasvilajit, kuten ahomansikka ja monet heinät, ovat menettäneet kasvupaikkojaan. Pohjois-Suomessa porotalouden vaikutus näkyy jäkäläpeitteen selvänä taantumisena.

Toisaalta metsien nuorten kehitysvaiheiden osuuden kasvaminen on monille kasveille edullista. Nuorissa metsissä menestyvät kasvilajit, kuten vadelma, maitohorsma ja metsälauha, ovat runsastuneet 1950-luvun jälkeen. Runsaspuustoisissa tiheissä kangasmetsissä ja ojitusalueilla, joissa maahan varisee joka vuosi runsaasti neulas- ja lehtikariketta, karikkeella kasvavat suikerosammalet ovat myös selvästi runsastuneet. Puuntuotantoa tehostavien toimien seurauksena aluskasvillisuuden kokonaispeittävyys näyttää pienentyneen ja sen biomassa 'siirtyneen' puustoon. Kuitenkin yleisin kasvilajisto on pysynyt tarkastelujakson ajan pääosin samana.

Tutkimuksen keskeiset tulokset on julkaistu kirjana:
Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa ja Juha-Pekka Hotanen (toim.) 2000. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Tammi. Kirjan esittely Tammen www-sivuilla.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Antti Reinikainen, Metsäntutkimuslaitos, Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 Vantaa, puh. 09-857 051 (vaihde) tai 09-8570 5423 (suora), sähköposti antti.reinikainen@metla.fi
Raisa Mäkipää, Metsäntutkimuslaitos, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, puh. 09-8570 5654, sähköposti raisa.makipaa@metla.fi
Ilkka Vanha-Majamaa, Metsäntutkimuslaitos, Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 Vantaa, puh. 09-8570 5557, sähköposti ilkka.vanha-majamaa@metla.fi
Juha-Pekka Hotanen, Metsäntutkimuslaitos, Yliopistokatu 7, PL 68, 80101 Joensuu puh. 013-251 4041, sähköposti juha-pekka.hotanen@metla.fi
Prof. Erkki Tomppo, Metsäntutkimuslaitos, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, puh. 09-8570 5340 tai 040-5028 555, sähköposti erkki.tomppo@metla.fi


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi