[METLA Tiedote]
8.3.1999

Ensimmäinen sadetusimeytystutkimus maassamme

Tekopohjavettä saadaan metsämaata sadettamalla

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan tutkimuskeskuksen ja Hämeenlinnan vesilaitoksen yhteistyönä valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin sadetusimeytystä keinona muodostaa tekopohjavettä. Menetelmän avulla tuotettiin luonnollisen kaltaista ja laadullisesti erittäin hyvää tekopohjavettä imeyttämällä pintavettä harjumaaperään. Hämeenlinnan Ahveniston harjun läpi suodatettu vesi on puhdasta eikä siihen tarvitse lisätä kemikaaleja. Kolmivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten harjumetsät sekä niiden maaperä ja kasvillisuus kestävät sadetusmääriä, jotka ovat jopa 2000 kertaa vuotuista sademäärää suurempia.

Ahveniston harjulla muodostettu tekopohjavesi oli laadullisesti erittäin hyvää muun muassa siksi, että merkittävä osa imeytetyn järviveden sisältämistä orgaanisista humusaineista poistui eri tavoin veden kulkeutuessa harjussa. Myös tekopohjaveden rautapitoisuus oli alhainen.

Imeytetty ravinteikas ja happamuudeltaan neutraali järvivesi vähensi maan happamuutta ja lisäsi emäsravinteiden määriä. Näiden maaperämuutosten seurauksena nitraatin tuotto käynnistyi. Osa tuotetusta nitraatista huuhtoutui imeytysveden mukana, osa haihtui ilmaan kaasumaisina typpiyhdisteinä, osan käytti kasvillisuus. Huuhtoutunut nitraatti ei kuitenkaan kohottanut pohjaveden nitraattipitoisuuksia suuren imeytysvesimäärän ja pienten imeytysalojen vuoksi. Valtaosa kaasumaisista typpiyhdisteistä päätyi tavalliseksi typpikaasuksi, ja vain pieni osa vapautui typpioksiduulina (ilokaasu).

Sadetusimeytys aiheutti pintamaan kulumista ja muutoksia aluskasvillisuudessa, joita voidaan kuitenkin lieventää sopivilla imeytysjärjestelyillä. Esimerkiksi kesäkauden mittaisina imeytystaukoina aluskasvillisuus pystyi toipumaan. Sadetusimeytys ei vaikuttanut haitallisesti puustoon, vaan esimerkiksi kuusten ja mäntyjen ravinnetila ja kasvu jopa paranivat hieman.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sadetusimeytysmenetelmä soveltuu tekopohjaveden muodostamiseen. Imeytysalueiden tulisi kuitenkin olla pienialaisia, kuten Ahveniston harjulla. Ne eivät saisi muodostaa merkittävää osaa harjun koko pinta-alasta. Sadetusimeytysmenetelmää käytetään esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Tuusulan seudulla, ja useat kaupungit (esimerkiksi Jyväskylä, Tampereen seutu ja Turun seutu) suunnittelevat veden hankintaa sadettamalla muodostettavan tekopohjaveden avulla.

Tutkimuksen yhteistyötahoja olivat Metlan ja Hämeenlinnan vesilaitoksen lisäksi Hämeen ympäristökeskus, Jyväskylän vesilaitos, Kansanterveyslaitos, Mikkelin vesilaitos, Suomen Pohjavesitekniikka Oy, Suomen ympäristökeskus, Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan projekti (TAVASE), Turun Seudun Vesi Oy ja Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Heljä-Sisko Helmisaari, Metla, puh. (09) 8570 5558, helja-sisko.helmisaari@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/