Ennuste perustuu talven aikana kerättyihin oksanäytteisiin, joista tutkittiin neulasissa talvehtivien munien määrä ja kehityskelpoisuus. Näytteitä kerättiin kaikkiaan 18 metsiköstä yhdeksässä kunnassa neljän metsäkeskuksen, Rannikon, Lounais-Suomen, Kymen ja Etelä-Savon, alueelta.
Useimmissa kohteissa munia oli hyvin vähän. Suurin määrä, 68 tervettä munaa puolen metrin mittaisessa näyteoksassa, löytyi Kerimäeltä. Tilanne ei ole hälyttävä, sillä vasta 200-250 tervettä ruskomäntypistiäisen munaa oksassa merkitsee hyväkuntoisissa metsissä sellaista toukkamäärää, että kaikki vanhat neulaset tulevat syödyiksi. Toukkien ravinnoksi kelpaavat yleensä vain edellisten vuosien neulaset.
Pilkkumäntypistiäistä pidetään ruskomäntypistiäistä vakavampana tuholaisena, koska tämän lajin toukat syövät sekä vanhoja että uusia, samanvuotisia neulasia. Viime kesänä eriasteista tuhoa esiintyi Satakunnan Harjavallassa ja laajalla, Pohjanmaan Siikalatvalta Pohjois-Savon kautta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä
Pilkkumäntypistiäinen talvehtii kotelokopassa maassa. Lumipeite antaa hyvän suojan ankariakin pakkasia vastaan. Kannan runsaus, kehitys ja tuhojen uhka tutkitaan kotelokoppanäytteistä, joita voidaan kerätä vasta kun routa on sulanut karike- ja humuskerroksesta. Ensimmäiset, Harjavallasta otetut näytteet viittaavat tuhojen jatkumiseen. Koko maan pilkkumäntypistiäisennuste tulevalle kesälle valmistuu kesäkuun alkupuolella.
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111. |
Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 857051