[METLA Tiedote]
31.8.1999

Suomen metsien terveydentila säilynyt vakaana

Metsäntutkimuslaitoksen toteuttama Suomen metsien terveydentilan seuranta on osa yleiseurooppalaista metsien terveydentilan seurantaohjelmaa, joka pohjautuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen. Suomi on ollut mukana vuodesta 1985. Vastavalmistuneiden tulosten mukaan Suomen metsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja metsiemme kuntoa voidaan muuutenkin pitää tyydyttävänä.

Vuosina 1986-1989 kaikkien puulajien harsuuntuminen lisääntyi Suomessa. 1990-luvulla puiden latvusten kunto on kuitenkin parantunut ja säilynyt viime vuodet vakaana. Puu katsotaan harsuuntuneeksi, jos sen neulas- tai lehtikato on yli 20 prosenttia. Vuonna 1998 mäntyjen keskimääräinen harsuuntumisaste oli 9, kuusten 18 ja lehtipuiden 11 prosenttia. Neulas- tai lehtikatoa ei tavattu lainkaan 50 prosentilla havupuista ja 65 prosentilla lehtipuista. Harsuuntuminen johtuu Suomessa pääasiasiassa puuston ikääntymisestä sekä epäedullisista ilmasto- ja säätekijöistä. Koko maata tarkasteltaessa ei ole havaittu selvää yhteyttä ilman epäpuhtauksien ja puiden latvuskunnon välillä.

Otsoni pahin uhka
Päästövähennysten seurauksena happamoittavan laskeuman komponenttien sekä kaasumaisen ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ilmassa ovat viime vuosina laskeneet. Ilman otsonipitoisuudet ovat kuitenkin kohonneet ja otsoni lieneekin tällä hetkellä pahin uhka metsiemme terveydentilan kannalta. Happamoituminen ei ole enää yhtä vakava ongelma kuin menneinä vuosina, vaikkakin rikkilaskeuman kriittinen kuormitus ylittyy vielä paikoin. Erityisesti Keski-Euroopan, Pietarin ja Kuolan niemimaan teollisuusalueilta kulkeutuu ajoittain Suomeen ilman epäpuhtauksia suhteellisen korkeina pitoisuuksina.

Sää suosi tauteja
Kesän 1998 sääolot edistivät sienitautien esiintymistä. Ruostesienten tuhoja tavattiin yleisesti maan eteläosissa. Männiköissä ja koivikoissa esiintyi paikoin myös laajahkoja hyönteisten aiheuttamia neulas- ja lehvästuhoja. Myyrätuhojen painopiste oli siirtymässä Itä-Suomesta Pohjois-Suomeen. Hirvien aiheuttamat taimikkotuhot lisääntyivät maan etelä- ja keskiosissa. Kesällä ilmeni myös ukkosten yhteydessä paikallisia pyörremyrskyjä eli trombeja, jotka kaatoivat puita muun muassa Etelä-Savossa. Lumituhoja ilmeni edelleen runsaasti Pohjois-Karjalassa.

Julkaisu: Forest Condition Monitoring in Finland. National report 1998. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 743. Hinta 150 markkaa.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Hannu Raitio, FT Parkanon tutkimusaseman johtaja, (03) 443 5241/040 503 6665 ja Martti Lindgren, FM varttunut tutkija, (09) 8570 5563


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/