[METLA Tiedote]
30.11.1999

Metsien radioaktiivisuuteen voidaan vaikuttaa

Kasvupaikan ominaisuudet huomioon ottava lannoitus on Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) yhteisten tutkimusten mukaan lupaava menetelmä laaja-alaisten radioaktiivisten laskeumien haittojen lieventämiseksi. Suomalainen metsä ja siitä saatavat tuotteet ovat säteilyaltistuksen suhteen turvallisia. Metsien radioaktiivisuus sekä puun tuhkaan ja sen käyttöön liittyvät säteilykysymykset ovat esillä Metlan ja STUKin yhteisessä tutkimuspäivässä Tampereella.

Kasvupaikan ominaisuudet huomioon ottavan lannoituksen vaikutuksesta männyn runkopuuhun ja neulasiin sitoutuneen radioaktiivisen cesiumin (137Cs) aktiivisuus laski parhaimmillaan noin 90 prosenttia ja oksien noin 70 prosenttia puolukkatyypin männikössä. Havainto on peräisin männiköstä, joka jatkolannoitettiin vuotta ennen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuutta. Suomännikössä vastaava vähennys oli 35–50 prosenttia. Lannoituksella voidaan siten mahdollisessa laskeumatilanteessa turvata mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden raakapuun saantia sekä hakkuutähteiden käyttöä bioenergian tuottamisessa. Metsän ravinnetilan parantaminen on myös tehokas keino lieventää näitä haittoja jo ennakolta.

Metsän tuotteiden aiheuttama säteilyaltistus

Tshernobylin onnettomuuden seurauksena metsämarjojen, sienten ja riistan lihan sisältämä radioaktiivisuus aiheutti myös suomalaisille pieniä säteilyannoksia. Saadut annokset vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuri oli tuotteiden hankinta-alueen laskeuma. Annoksen suuruuteen vaikuttavat myös tuotteiden käyttömäärät ja lajikohtaiset pitoisuudet sekä häviöt ruoanvalmistuksessa. Kaikkiaan ravinnosta saadaan keskimäärin 0,02–0,1 millisievertin annos vuodessa.

Puu rakennusmateriaalina altistaa ihmisiä säteilylle yleensä vähän. STUKin tekemien sahatavaratutkimusten perusteella arvioitu vuosiannos ympäri vuoden puutalossa asuvalle henkilölle on alle kymmenesosa yhden millisievertin toimenpiderajasta.

Kaikkista säteilylähteistä yhteensä suomalainen saa keskimäärin 3,7 millisievertin annoksen vuodessa.

Puun tuhkan radioaktiivisuus

Puun palaessa radioaktiiviset aineet jäävät pääosin tuhkaan, jonka radioaktiivisuus voi siten olla 50–200 -kertainen poltettavan puuaineksen radioaktiivisuuteen verrattuna. Tuhkan sisältämä radioaktiivisuus voi mahdollisesti muodostua ongelmaksi voimalaitoksilla, joissa kertyy suuria tuhkamääriä ja polttoaine on hankittu laskeuma-alueen metsistä. Työntekijöiden altistumista radioaktiiviselle säteilylle tuleekin seurata. Tuhkalannoitus vähentää kasvien radioaktiivisuutta, mutta myös tuhkan oma radioaktiivisuus tulee ottaa huomioon.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Aino Rantavaara, STUK, puh. (09) 7598 8436
Tutkimusaseman johtaja Hannu Raitio, Metla, puh. (03) 4435 241
Tutkija Lasse Aro, Metla, puh. (03) 4435 215


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/