[METLA Tiedote]
23.6.1999

Pilkkumäntypistiäisestä harmeja tänäkin kesänä

Pilkkumäntypistiäistoukkien aiheuttamista neulastuhoista ei päästä eroon vielä tänäkään kesänä, vaikka esiintymät ovat jatkuneet jo kolmatta, paikoin neljättä vuotta, kertoo tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitokselta. Tuholaiskanta on viime kesäisestä jopa voimistunut etenkin Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Pilkkumäntypistiäisennuste perustuu koealoihin, joilta tutkittiin maassa talvehtineiden kotelokoppien määrä ja kunto. Näytteitä kerättiin Pohjois-Karjalasta Savon kautta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalta vyöhykkeeltä ja Satakunnasta. Alueen laajuus ja epäyhtenäisyys vaikeuttivat ennusteen laatimista.

Pilkkumäntypistiäisiä on eniten Satakunnan Harjavallassa, jossa Hiittenharjulla todettiin neliömetriltä kuoriutuvan 7, paikoin jopa 12-20 pistiäisaikuista. Pohjanmaan Siikalatvalla ja Pyhäjokilaaksossa ja paikoin myös Savossa ja Karjalassa neliömetriltä todettiin kuoriutuvan 2-4 mäntypistiäisaikuista. Vaikka määrät ovat viime kesäisiä korkeammat, ne ovat vielä kohtuullisia, sillä kriittisenä lukuna pidetään 12-25 pilkkumäntypistiäisen kuoriutumista neliömetriltä.

Siivekkäät pilkkumäntypistiäiset aikuistuvat kotelokopista kesäkuussa, osin heinäkuussa. Toukkien kuoriutuminen naaraiden neulasiin munimista munista alkaa yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alkupuoliskolla. Neulasten syöntiä jatkuu sitten elo-syyskuulle, jolloin toukat laskeutuvat maahan koteloitumaan.

Pistiäisten aiheuttamia neulastuhoja saattavat tänä kesänä alentaa loiskiilupistiäiset tuhoamalla suuren osan mäntypistiäisten munista. Tilannetta seurataan keräämällä alueilta munanäytteitä. Torjunnan tarvetta vähentää myös se, että viime kesänä syönti rajoittui useimmiten latvusten yläosiin, joten neulasistoa on vielä runsaasti jäljellä. Alttiimpia tuhoille ovat nyt siemenpuualat, hakkuuaukkojen laitamat sekä talvella harvennetut, tuhoista jo kärsineet metsiköt.

Pilkkumäntypistiäistä pidetään ruskomäntypistiäistä pahempana tuholaisena, sillä sen toukille kelpaavat ravinnoksi myös uusimmat, saman vuoden neulaset. Torjuntaan soveltuvat diflubentsuronia tehoaineena sisältävät valmisteet. Ruiskutus olisi tehtävä toukkien kuoriutuessa munista. Ruskomäntypistiäisen torjuntaan käytetty monisärmiövirustauti ei tehoa pilkkumäntypistiäiseen. Laajamittaisia torjuntatoimia ei ole toistaiseksi suunnitteilla tälle kesälle. Joukkoesiintymien aikana harvennushakkuita ei suositella, koska tuhot tällöin kohdistuvat jäljelle jäävään puustoon entistä ankarampina.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus puh. (09) 857051


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/