[METLA Tiedote]
2.7.1999 Joensuun tutkimusasema
Valtakunnallinen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimus

Pitkä hellejakso nopeutti luonnonmarjojen kukintaa ja raakilevaihetta

Mustikka- ja suomuurainsadot poimittavissa viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna

Mustikan kukinta Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle kesti vain 27 vuorokautta, mikä lienee viime vuosikymmenten ennätys (kuva 1). Kukinta kesti viime vuonna 47 vuorokautta eli peräti 20 vuorokautta enemmän. Erityisen nopea tahti oli Peräpohjolassa, Metsälapissa ja Tunturi-Lapissa Kevon alueella, sillä näiden metsäkasvillisuusvyöhykkeitten läpi kukinta meni kuudessa vuorokaudessa. Aikaisempina vuosina kukinnan kesto on ollut tällä alueella yli kaksi viikkoa. Vuonna 1997 mustikka kukki läpi Suomen 39 vuorokaudessa.

Helteet ovat nopeuttaneet myös raakilevaiheen edistymistä noin viikolla. Normaalien kesäsäiden vallitessa mustikka kypsyy poimittavaksi Etelä-Suomessa jo ensi viikosta lähtien. Keski-Suomessa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa päästään mustikkapiirakan tekoon heinäkuun puolivälissä, ja mustikan pääsato on poimittavissa Kainuussa ja Peräpohjolassa heinäkuun loppupuolella, kertoo vanhempi tutkija Kauko Salo Metlan Joensuun tutkimusasemalta.

Etelä- ja Länsi-Suomessa mustikka kärsi kuivuudesta
Etelä- ja Länsi-Suomessa (Satakunta, Pirkanmaa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa) mustikka on kärsinyt kuivuudesta ja satotaso on laskenut melko heikoksi varsinkin sellaisilla metsäkuvioilla, joilla puusto on nuorta ja harvassa. Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapin läänissä on satanut lähes tavanomaisesti, mutta erot ovat suuria kuurosateiden alueellisuudesta johtuen. Tällä alueella satotasot ovat keskinkertaisia ja erittäin runsaita mustikkakuvioita on vähän. Mustikan osalta satotasot perustuvat 130:stä tutkimusmetsästä (650 koeruutua) kerättyihin tietoihin.

Puolukkakin kukki ennätysvauhtia, Etelä-Suomessa puolukkaan pääsee elokuun loppupuolella
Puolukan kukinta oli ehtinyt 1.7.1999 Enontekiön Hetan korkeudelle. Tunturi-Lapissa kukinta on arvioitu ajalle 3.-7.7. Kukinnan kesto olisi siten 28 päivää läpi Suomen (kuva 2). Vuonna 1997 oli lämmin sääjakso kesäkuussa ja tällöin kukinta kesti 29 päivää. Viime vuonna oli kesä-heinäkuussa paljon sateita, ja kukinta kesti läpi Suomen 40 päivää.

Puolukkasato kypsyy Etelä-Suomessa elokuun loppupuolella (arvioitu aika 20.-26.8) ja Keski-Suomessa ja Kainuussa elokuun lopulla ja syyskuun ensimmäisellä viikolla. Paikoin valoisissa mäntymetsissä tällä alueella voi puolukkapuurotarpeet löytää jo aikaisemminkin. Kukkien perusteella satotaso on kirjava, sillä 100 puolukkametsässä (500 koeruutua) joka kolmannessa metsässä sato on runsas, mutta vastaavasti lähes puolella metsiköistä sato jää melko heikoksi. Puolukka kasvaa kuivissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä, joten pitkät kuivakaudet aiheuttavat sadon laskua raakilevaiheessa.

Länsi-Suomessa kukkien lukumäärä on keskimäärin pienempi kuin Itä-Suomessa. Päijänteen länsipuolella (mm. Padasjoki, Lammi, Vilppula) puolukka on tutkimusmetsissä kuitenkin kukkinut hyvin. Jos kuiva sääkausi jatkuu, erot korostuvat entisestään Länsi- ja Itä-Suomen välillä.

Suomuurainsadot kohtuullisia ja poimittavissa jo heinäkuun puolivälissä
Kukinta alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa 31.5. - 9.6.1999. Kainuussa ja Lapissa suomuurain kukki 10.-17.6.1999. Halloja ei esiintynyt kukinta-aikana, pölyttäviä hyönteisiä oli soilla runsaasti eikä rankkasateitakaan esiintynyt. Lämpimien säiden vallitessa raakilevaiheeseen on edetty nopeasti. Tutkitut 80 suota (400 koeruutua) osoittavat, että Lapin ja Oulun lääneissä joka toisella suolla satotaso on runsas. Paikoin myös Pohjois-Karjalassa soilla on poimittavia määriä suomuuraimia. Kuivilla kasvupaikoilla, rämeitten mätäspinnoilla on esiintynyt suppujen kuivumista Länsi-Suomessa. Suomuurain kypsyy nyt kovaa vauhtia ja varsinkin avosoilla sato on poimittavissa Lapin läänissä jo heinäkuun puolivälissä ja heinäkuun viimeisellä viikolla. Puustoisilla soilla, esimerkiksi korvissa ja korpirämeillä sato kypsyy viikkoa, paria myöhemmin.

Liitteet:
Kartta 1, Mustikan kukinnan kehittyminen 26.5.-21.6.1999. Kartta 2, Puolukan kukinnan kehittyminen 1999.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/