[METLA Tiedote]
10.3.1999

Energiapuu riittäisi korvaamaan öljyn ja suuren osan turpeesta kaukolämmön tuotannossa Pohjois-Savossa

Pääasiassa kuusen hakkuutähteistä tuotettu metsähake riittäisi korvaamaan polttoöljyn ja suuren osan turpeesta kaukolämmön tuotannossa, jos lämpölaitokset maksaisivat hakkeesta 45-55 mk/MWh ja metsänomistajat luovuttaisivat haketettavan materiaalin hakkeentuottajille ilmaiseksi. Energiapuuta korjattaisiin silloin 580 000 - 660 000 kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 1,16 - 1,32 milj. MWh lämpömäärää. Tulokset ilmenevät Metlan koordinoimasta tuoreesta selvityksessä, joka toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon metsäkeskuksen ja VTT Energian kanssa.

Suurin osa metsänomistajista haluaa energiapuulle kantohinnan

Nykyään maakunnassa polttoaineita käytetään yhteensä 2,2 milj. MWh, josta turvetta on 1,6 miljoonaa, öljyä 0,3 miljoonaa ja metsäteollisuuden jätepuuta 0,25 miljoonaa MWh. Metsähakkeen käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä. Pohjois-Savossa päätehakkuissa jää kuitenkin hakkuutähdettä metsiin lahoamaan yli 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa lähes 3 miljoonan MWh:n lämpömäärää. Kolme neljästä metsänomistajasta ei antaisi hakkuutähdettä ilmaiseksi vaan haluaisi siitä 10-20 mk/m3:n kantohinnan. Metsänomistajan kantohintavaatimus pienentää energiapuun saatavuuden 200 000 - 400 000 kuutiometriin vuodessa, jos kustannustaso on 45-55mk/MWh.

Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Savon energiapuuvarat kunnittain ja energiapuun saatavuus metsänomistajien energiapuun myyntihalukkuuden perusteella. Energiapuun saatavuuden perusteella kartoitettiin olemassa olevat lämpölaitokset, jotka voisivat siirtyä käyttämään energiapuuta, sekä ne mahdolliset paikkakunnat, jotka voisivat investoida uusiin energiapuuta käyttäviin laitoksiin. Samalla tutkittiin energiapuun käytön vaikutuksia Pohjois-Savon talouteen ja erityisesti työllisyyteen. Hankkeen johtajana oli vastuututkija Mauno Pesonen Metlasta. Hanke oli ensimmäinen EU:n suoraan rahoittama metsähanke Pohjois-Savossa.

Merkittävimmät hankkeet, jotka lisäisivät energiapuun käyttöä nykyisestään olisivat Kuopion Energialaitoksessa puupolttoaineen osuuden kasvattaminen 10 %:iin ja Iisalmen pienvoimalan sähköntuotannon lisääntyminen noin 70 - 80 000 MWh:sta 250 000 MWh:iin. Siilinjärvelle rakennettava mahdollinen pienvoimala käyttäisi polttoainetta runsaat 100 000 MWh. Pienvoimalakaavailuja on esitetty myös Suonenjoella. Pienissä kunnissa, kuten Karttulassa ja Rautavaaralla, puuenergiavarojen vuotuiset käyttömahdollisuudet ovat usein huomattavasti suuremmat kuin kunnan kaukolämmön polttoainetarve. Suurimpien kohteiden, kuten Kuopion ja Iisalmen kattiloita varten polttohake jouduttaisiin hankkimaan useamman lähellä olevan kunnan alueelta. Toteutuessaan nämä lämpölaitosinvestoinnit voisivat lisätä energipuun käytön yli 200 000 kuutiometriin vuodessa

Pelkästään lämpölaitoksen näkökulmasta toteutetuissa investointilaskelmissa metsähake ei ole vielä kaikissa hankkeissa kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Jos työllisyys-, tulo-, ympäristö- ja metsänhoidolliset vaikutukset otetaan huomioon, tilanne muuttuu metsähakkeen kannalta edulliseksi. Mikäli kaukolämpö tuotettaisiin pääasiassa metsähakkeella, parhaimmillaan puuenergia voisi tuoda Pohjois-Savoon jopa satoja uusia työpaikkoja.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: MMT, vastuututkija Mauno Pesonen, puh. 09-8570 5778 tai 0400-454 939, e-mail: mauno.pesonen@metla.fi.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/