[METLA Tiedote]
15.04.1999

Euroopassa vain 2 prosenttia luonnonmetsiä

- Ensimmäinen tieteellinen, kattava arvio Euroopan metsien suojelusta valmistunut

Talousmetsien metsänhoidon vaikutus aliarvioitu metsänsuojelussa
Luonnonmetsien tietopankki perustettu
Yhtä, yhtenäistä metsänhoidon mallia ei ole Euroopassa

Euroopassa on tiukasti suojeltuja luonnonmetsiä jäljellä n. 3 milj. hehtaaria eli 1,7 % metsäalasta. Niiden määrää ei voida enää juuri lisätä, mutta on huolehdittava siitä, että osuus säilyy. Pääosa näistä luonnonmetsien rippeistä on suojeltu. Suojelua vielä kaipaavat alueet tunnetaan ja ne voidaan liittää suojeltujen metsäalueiden verkkoon.

Nämä tulokset ilmenevät Euroopan Unionin rahoittaman tutkimushankkeen, EU COST/E4 projekti: Forest Reserve Research Network, juuri valmistuneesta maaraporttijulkaisusta. Julkaisuun on koottu tiedot 19 Euroopan maan ja Venäjän metsien suojelusta, koskemattomien metsien määrästä sekä luonnonmetsien tutkimuksesta. Kaikkiaan hankkeeseen on osallistunut yli 100 tutkijaa ja metsien suojelusta vastaavaa asiantuntijaa.

Nelivuotisen hankkeen vetäjänä toimii tri Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitoksesta. Eri maissa sijaitsevista luonnonmetsäkohteista on kerätty tietopankki, joka sijaitsee Euroopan Metsäinstituutissa Joensuussa. Tässä eurooppalaisessa tutkimushankkeessa valmistuu syksyllä 1999 lista Euroopan maiden kaikkien suojelumetsien käsitteistöstä. Luonnonmetsät on määritelty hankkeessa ns. tiukasti suojelluiksi eli totaalisuojelumetsiksi, jotka on jätetty kaiken ihmisen toiminnan ulkopuolelle kehittymään vapaasti luonnonvoimien mukaisesti. Koska metsien luonnontilaisuuden aste vaihtelee Euroopan maiden välillä, näihin totaalisuojelun metsiin voi sisältyä täysin koskemattomien metsien ohella myös aikaisemman ihmistoiminnan muuttamia metsiä.

Euroopassa metsien suojelu katsotaan osaksi kestävää metsätaloutta ja se on ollut yksi pääkeskustelu-teema valmisteluissa neljättä Euroopan metsäministereiden kokousta varten. Maaliskuussa YK:n hallitusten välinen metsäpaneeli järjesti Puerto Ricossa metsien suojelua koskevan kokouksen, jonka tavoitteena oli tarkastella metsien suojelua osana mahdollista maailmanlaajuista metsäsopimusta. Myös metsien sertifiointikeskustelu korostaa suojelukysymyksiä osana hyvää metsänhoitoa.

Suomessa puolet Euroopan luonnonmetsistä

Laajimmat, yhtenäiset luonnonmetsäalueet sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa sekä Keski- ja Itä-Euroopan vuoristoalueilla. Bulgariassa luonnonmetsiä on metsäalasta 8 %, Romaniassa 6 %, Suomessa 5,5 %, Itävallassa 3 %, Saksassa 0,3 % ja Hollannissa ei lainkaan. Suomen luonnonmetsien osuus 1,5 milj. ha on likimain 1 % koko Euroopan metsäalasta ja peräti puolet kaikista luonnonmetsistä.

Metsien suojelun tavoitteet ja määrä vaihtelevat erittäin paljon Euroopan maiden välillä. Syynä ovat luonnonolojen lisäksi mm. metsien käyttöhistorian erot, metsien alkuperäisyyden aste, ihmisen vaikutus metsiin, metsien alueellinen yhtenäisyys sekä suojelualueiden käsitteet ja sallitut toimenpiteet. Myös metsien määritelmä ja luonne vaihtelevat maasta toiseen.

Suomessa metsien suojelun ensisijainen tavoite on ollut eliölajien ja viimeisten vanhojen metsien säilytys. Kyse on suojelusta eliölajeja varten. Sitä vastoin Keski-Euroopassa metsiä suojellaan pikemminkin maiseman osana, kulttuuritekijänä tai näytteenä alkuperäisestä luonnosta. Siksi ei ole olemassa yhtä lukua, jolla metsien suojelutarve voitaisiin eri maissa kuvata. Kansainvälisestä näkökulmasta on mahdoton asettaa yhtenäistä tavoitetta eri maiden suojelupinta-aloille. Suojelun taso ja alueellinen edustavuus on arvioitava jokaisen maan omista lähtökohdista.

Eurooppalainen metsien suojelukäsitteistö monipuolinen, mutta hajanainen

Suomessa metsien suojelun käsitteistöä ja suojelupinta-aloja on selvitetty vuosien 1998-1999 aikana vielä eurooppalaista tasoa syvällisemmin keskeisten metsä- ja ympäristöalan organisaatioiden yhteisprojektissa. Sen perusteella Suomessa on tiukasti suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä pidettäviä metsiä kaikkiaan noin 2,5 milj. hehtaaria, joka on noin 11 % Suomen metsäalasta. Usein metsien suojeluluvut halutaan esittää suhteessa tuottavaan metsämaahan. Näinkin tarkastellen Suomen metsien suojelu sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa kärkeen, sillä tuottavasta metsämaasta on suojeltu 6,5 %. Pääosa Suomen suojelluista metsistä sijaitsee kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Pohjois-Amerikassa on käytössä metsien suojelussa ns. reservaattiajatus, jossa suuret, yhtenäiset alueet rajataan koskemattomiksi. Se sopii metsämaille, joissa ihminen ei ole vaikuttanut metsiin lainkaan. Kanada on siten voinut julistaa talousmetsistään 30 % suojelluiksi, kun osa niistä sijaitsee luonnostaan kaukana asutuksesta, vailla teollista mielenkiintoa. Lisäksi Kanadassa on laillisesti suojeltuja metsäalueita 12 %. Reservaattiajatus ei toimi tiheään asutussa Euroopassa, missä metsät ovat olleet ihmisen käytössä vuosituhansia. Eurooppalainen metsien suojelukäsite on amerikkalaista monipuolisempi, sisältäen käytöltään eri asteisesti rajattuja metsäalueita.

Kanadalainen reservaattimalli ei toimi myöskään Pohjoismaissa, missä harva, mutta hajallaan asuva väestö on jatkuvasti vaikuttanut metsien kehitykseen. Pohjoismaat kuuluvat eurooppalaiseen metsien suojelukäsitteeseen, joskin metsäolosuhteet poikkeavat olennaisesti Keski- ja Etelä-Euroopasta. Väestön puristuksessa Keski-Euroopan metsät ovat sirpaloituneet saarekkeiksi. Metsä rajoittuu peltoon, asutukseen, tievyöhykkeisiin tai teollisuuslaitoksiin. Reunavyöhykkeitä on runsaasti ja yhtenäinen metsäpeite on hävinnyt. Eliölajien suojelun kannalta tämä on erittäin merkittävä ero verrattuna Pohjoismaihin, missä suojelumetsät ja metsäkuviot yleisesti rajoittuvat toiseen metsään. Yhtenäisen metsäpeitteen ansiosta jopa karhu voi liikkua koko Etelä-Suomessa. Suojelualueen ja talousmetsän raja on häilyvämpi kuin muualla Euroopassa.

Luonnonmetsät antavat tietoja metsänhoitoon

Luonnonmetsät toimivat myös vertailu- ja havaintokohteina metsänhoidon suuntaamisessa. Metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi Euroopassa tarvitaankin sekä metsien totaalisuojelua että luonnonläheistä metsänhoitoa talousmetsissä. Luonnonläheisen metsänhoidon ansiosta talousmetsiin jää entistä enemmän koskemattomia alueita, joiden merkitys tulisi ottaa huomioon uusien suojelualueiden mitoituksessa. Monimuotoisuutta korostava luonnonläheinen metsänhoito on puutuotannon ohella sovellettua luonnon- ja ympäristönsuojelua.

Luonnonläheisen metsänhoidon yksi keskeisin tavoite on eliölajien säilymisen varmistaminen. Keski-Euroopassa tavoitellaan lisäksi alkuperäistä puulajikoostumusta, sillä intensiivisen metsänhoidon vuoksi istutusmetsien ja ihmisen voimakkaasti muuttamien metsien määrä on useimmiten jopa 60-70 % kaikista metsistä. Suomessa ja Ruotsissa luontaisesti syntyneitä luonnonläheisiä talousmetsiä on kaikista metsistä noin 3/4. Pienbiotooppeina, suojavyöhykkeinä ja lahopuusaarekkeina talousmetsiin jää 6 - 8 % koskemattomia alueita. Niiden merkitys suojelussa eliölajien säilymisen kannalta tunnetaan heikosti. Pienbiotooppien suojelumerkityksen selvitys on yksi kiireellisimmistä ja tärkeimmistä vastausta odottavista tutkimusaiheista.

Lisätietoja: Tutkimusaseman johtaja, MMT Jari Parviainen, COST E4 hankkeen projektijohtaja Metla, Joensuun tutkimusasema, puh. (013) 251 4010, fax (013) 251 4111 e-mail: jari.parviainen@metla.fi

Valmistunut julkaisu: Parviainen, J., Little, D., Doyle, M., O'Sullivan, A, Kettunen. M. & Korhonen, M (eds) 1999. Research in Forest Reserves and Natural Forests in European Countries. Country Reports for the COST Action E4: Forest Reserves Research Network. EFI Proceedings No. 16. 303 s. Cummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/