[METLA Tiedote]
9.11.1999

Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon alueen puuvaranto lievässä kasvussa mutta puuston vuotuinen kasvu laskussa

Valtakunnan metsien 9. inventointi Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon alueella vuonna 1998 osoitti, että alueen puuston tilavuus on lisääntynyt vajaat 4 prosenttia mutta puuston vuotuinen kokonaiskasvu vähentynyt 10 prosenttia ja hehtaaria kohti laskettu keskikasvu 4 prosenttia verrattuna vuoden 1986 inventointiin. Kuusen keskikasvu on vähentynyt miltei viidenneksellä ja koivun 13 prosentilla. Männyn kokonaiskasvu on sen sijaan noussut 10 ja keskikasvu 17 prosenttia. 1960-luvun puoliväliin verrattuna kasvu on noussut noin kolmanneksella. Mänty- ja lehtipuuvaltaisten metsien määrä on lisääntynyt, kuusivaltaisten puolestaan vähentynyt. Yli 100-vuotiaita metsiä on 11 prosenttia metsämaasta. Metsälain tarkoittamia, inventoinnin kriteerien mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on vajaa prosentti. Inventoinnin tietoihin perustuvat metsäsertifioinnin kriteerit toteutuvat alueella pääosiltaan. Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon toiminta-alueen inventointitulokset julkisti tänään Espoossa valtakunnan metsien inventointeja johtava professori Erkki Tomppo Metlasta.

Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon toiminta-alue sijaitsee Suomenlahden rannikon tuntumassa ja ulottuu Ruotsinpyhtäältä Houtskariin ja Iniöön. Kokonaismaa-ala on 669 000 ha, josta metsätalouden maata on 430 000 ha ja metsämaata 352 000 ha. Alueen pienestä koosta ja taajamien runsaudesta huolimatta puuntuotanto on ollut tärkeä metsien käyttömuoto. Poistuma ylitti hakkuut useana vuonna vielä 1950-luvun ja 1960-luvun taitteessa, mutta on ollut sen jälkeen kasvua pienempi. Kokonaispoistuma vuodesta 1966 vuoteen 1997 on 45,5 milj. m3. Alkupuusto on siis hakattu kerran 30 vuodessa. Vajaapuustoisten metsien väheneminen ja metsien ikärakenteen muutokset ovat lisänneet puuston kasvua 1960-luvun alusta ja, poistuman jäätyä entiselle tasolle, myös puuvarantoa.

Männyn kasvu noussut, kuusen ja koivun laskenut

Männyn runkotilavuus on noussut vuoden 1986 inventoinnista 9 %, kuusen laskenut 7 % ja lehtipuiden tilavuudet nousseet (liite). Männyn kokonaiskasvu on noussut 10% ja keskikasvu (m3/ha/v) 17 %, kuusen kokonaiskasvu on laskenut 24 % ja keskikasvu 19 %. Myös koivun kasvu on laskenut, vaikka tilavuus on noussut. Kasvun muutosten syitä ei ole vielä tutkittu. Kokonaistilavuuksien ja ľkasvujen arvioihin vaikuttavat myös muutokset pinta-ala-arvioissa. Metsämaan pinta-ala-arvio laski 1980-luvulta 7%.

Mäntyvaltaiset, lehtipuuvaltaiset, alle 60-vuotiaat sekä yli 100-vuotiaat metsät lisääntyneet, kuusivaltaiset vähentyneet

Kuusivaltaisten metsien ala on pienentynyt 1960-luvun puolivälin 150 000 ha:sta 120 000 ha:iin, mäntyvaltaisten noussut 160 000 ha:sta 190 000 ha:iin ja lehtipuuvaltaisten 27 000 ha:sta 46 000 ha:iin. Metsien ikärakenne on tasoittunut 1960-luvun puolivälistä ja on nyt lähellä tasaista, lukuun ottamatta sitä, että yli 100-vuotiaiden metsien ala kuitenkin lisääntyi vuoteen 1986 saakka. Se on nyt likimain saman suuruinen kuin 1980-luvulla; 14 % metsistä on yli 100-vuotiaita ja noin 11 %, kun jätetään pois siemen- ja suojuspuumetsiköt. Muista Etelä-Suomen alueista poiketen Etelärannikon alueella on myös vanhoja männiköitä. Kehitysluokkajakauma koko metsämaalla ja erityisesti männiköissä ja kuusikoissa on painottunut tasaisten hakkuumahdollisuuksien mukaista tavoitejakaumaa enemmän varttuneisiin kasvatusmetsiin ja uudistuskypsiin metsiin. Vähintään 30 cm läpimittaisten puiden kokonaistilavuus on noussut 1960-luvulta ja on nyt 15,7 milj. m3. Sekä järeän männyn että kuusen tilavuudet ovat nousseet 1960-luvulta, mutta kuusen on tilavuus pienentynyt 1980-luvulta. Järeää mäntyä on edelleen enemmän kuin järeää kuusta.

Metsänhoidollinen tila lievästi heikentynyt, uudistusalojen tila kuitenkin parantunut

Metsien metsänhoidollinen tila on lievästi heikentynyt 8. inventointiin verrattuna. Vajaatuottoisten metsien osuus metsämaan alasta on hieman pienentynyt, 8 %:sta 7 %:iin, mutta samalla metsänhoidolliselta laadultaan hyvien tai tyydyttävien metsien osuus on myös pienentynyt, 81 %:sta 75 %:iin. Uudistusalojen eli aukean alan ja siemen- ja suojuspuustojen pinta-ala on pysynyt likimain ennallaan ja laatu parantunut, kun laatukriteerinä on hakkuun ja uudistamiseen tähtäävien toimien välinen aika.

Uudistushakkuukohteita runsaasti

Ensiharvennuksia tulisi tehdä seuraavalla kymmenvuotiskaudella 47 000 ha:lla. Tarve on 1,8-kertainen edellisellä 10-vuotiskaudella tehtyjen alaan verrattuna. Ensiharvennuksen jälkeen tehtäviä muita harvennuksia on 55 000 ha. Uudistuskelpoista metsää on 74 000 ha eli 21 % metsämaan alasta. Etelärannikon alueella on soita vähän. Ojien perkausta tai täydennystä tulisi tehdä puuntuotannon näkökulmasta 12 000 ha:lla, mikä on 38 % ojitettujen soiden alasta. Soiden uudisojitukset ovat käytännössä lähes päättyneet ja metsäsertifiointi kieltää luonnontilaisten soiden ojituksen. Puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 5 000 ha.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on vajaa prosentti

Metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on 8 200 ha (1,9 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta). Metsälain tarkoittamia kohteita on VMI:n mukaan, siis ilman yleisyys ja pienalaisuuskriteereitä, 3 400 ha (0,8 %), joista yleisimpiä ovat kalliojyrkänteet. Kuollutta vähintään 10 cm:n vahvuista puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,6 m3/ha, josta maapuuta on 2,0 m3/ha.

Tuhot eivät ole lisääntyneet 1980-luvun puolivälistä

Metsikön laatua alentavia tuhoja havaittiin 75 000 ha (21 % metsämaan alasta). Lieviä tuhoja oli lisäksi 77 000 ha:lla (22 %). Juurikääpä ja muut lahottajasienet olivat yleisimpiä laatua alentaneita tuhoja. Laatua alentavia tuhoja oli likimain samaa määrä kuin 8. inventoinnissa. Hirvien aiheuttamia metsikön laatua alentavia tuhoja oli Etelärannikolla 7 300 ha, kun niitä VMI8:ssa oli 3 100 ha.

VMI:hin pohjautuvat sertifiontikriteerit pääosin toteutuneet

Osa metsäsertifionnin kriteeristöstä perustuu VMI:n tietoihin. Seuraavassa tarkastellaan näiden kriteerien toteutumista kriteereittäin, numero viittaa kriteeriin.
4) Seuraavan viiden vuoden aikana tehtäviä taimikonhoitoja on 25 000 ha. Kriteerin mukaan näistä pääosa on toteutettava viiden vuoden kuluessa.
7) Viimeisen viiden vuoden aikana puuston keskimääräinen vuotuinen poistuma 1,44 milj. m3 on ollut pienempi kuin keskimääräinen vuotuinen kasvu, 2,13 milj. m3.
8) Aukeiden alojen sekä siemen- ja suojuspuustometsiköiden osuus metsämaasta, 4,4 % alittaa ylärajan 5 %.
11) Yli 80-vuotiaiden metsien osuus metsämaasta, 30 %, ylittää vähimmäisrajan 15 %.
25) Ojittamattomia soita oli ojitettu inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 1 700 ha. Kriteeristö kieltää luonnontilaisten soiden ojituksen. Inventoinnissa ei ole voitu todeta onko suo ollut ennen ojitusta luonnontilainen.
26) Karuja soita oli ojitettu inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 300 ha.
29) Maanpinnan käsittelyssä oli käytetty suurimmaksi osaksi kevyttä muokkausta (17 400 ha) ja mätästystä (1 100 ha) ja aurausta vain 300 ha:lla.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555
MMT Kari T. Korhonen, p (09) 8570 5280, 040-733 8383
MMT Helena Henttonen, p. (09) 8570 5316

Liite:

Rannikon metsäkeskuksen Etelärannikon alueen metsävaratietoja

 

VMI8 (1986)

VMI9 (1998)

Muutos

Maapinta-ala

669 300 ha

669 300 ha

 

- metsätalouden maa

454 500 ha

429 600 ha

-5,5 %

- metsämaa

377 700 ha

352 300 ha

-6,7 %

Puuston tilavuus

53,9 milj. m3

56,0 milj. m3

3,9 %

- mänty

20,4 milj. m3

22,2 milj. m3

8,8 %

- kuusi

23,5 milj. m3

21,8 milj. m3

-7,4 %

- koivu

6,9 milj. m3

8,2 milj. m3

18,8 %

- muu lehtipuu

3,0 milj. m3

3,8 milj. m3

25,6 %

keskitilavuus

119,9 m3/ha

141,4 m3/ha

18,0 %

Puuston vuotuinen kasvu

2,36 milj. m3

2,13 milj. m3

-10 %

- mänty

0,67 milj. m3

0,74 milj. m3

10 %

- kuusi

1,13 milj. m3

0,87 milj. m3

-24 %

- koivu

0,39 milj. m3

0,32 milj. m3

-18 %

- muu lehtipuu

0,16 milj. m3

0,20 milj. m3

28 %

keskikasvu

5,53 m3/ha/v

5,31 m3/ha/v

-4 %

Kuollutta puuta

 

1,44 milj. m3

 

keskimäärin

 

3,6 m3/ha

 

Avainbiotooppeja

 

8 200 ha

 

(1,9 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)

- näistä suojelualueilla 1 900 ha

   

Metsälain tarkoittamia erityisen

tärkeitä elinympäristöjä

 

3 400 ha

 

(0,8 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)

- näistä suojelualeilla tai suojeluohjelmissa 1 900 ha

   

 

 

 

 

 

 


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/