[METLA Tiedote]
14.9.1999

Kymen metsäkeskuksen puuvaranto kasvussa

Valtakunnan metsien 9. inventointi Kymen metsäkeskuksen alueella vuosina 1997 ja 1998 osoitti puuvarannon huomattavaa nousua vuoden 1986 inventoinnin tuloksesta. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla oli 112,6 milj. m3 ja keskitilavuus 141,4 m3/ha. Nousun syynä on 1950-luvulla alkanut metsien käsittelytapojen muutos, joka nosti puuston vuotuista kasvua 1970-luvun alusta 1980-luvun puoleen väliin saakka. Kun poistuma ei ole lisääntynyt vastaavasti, puuvaranto on noussut. Inventointia edeltäneen viiden vuoden vuotuinen keskikasvu nousi vuoden 1966 inventoinnissa 3,44 milj. m3:stä vuoden 1986 inventoinnissa 4,81 milj. m3:iin, ja on uusimmassa 9. inventoinnissa likimain sama eli 4,88 milj. m3.

Kymen metsäkeskuksen toiminta-alueelle on keskittynyt runsaasti puunjalostusteollisuutta. Hakkuut olivat voimakkaita 1950 -luvun ja 1970-luvun alun välillä, jolloin poistuma ylitti useana vuonna kasvun. Poistuma laski 1970-luvun alussa, mutta on lisääntynyt jälleen 1990-luvun puolen välin jälkeen ja ylittänyt jopa 1950-luvun ennätyspoistumat. Metsien voimakasta käyttöä kuvaa se, että kokonaispoistuma vuoden 1966 jälkeen on 104 milj. m3, mikä on 1,33 kertaa vuoden 1966 varanto 78 milj. m3. Metsien kasvattaminen tiheinä, ikärakenteen muutokset sekä soiden ojitukset ovat lisänneet sekä puuston kasvua että puuvarantoa.

Mäntyvaltaiset ja alle 40-vuotiaat sekä yli 100-vuotiaat metsät lisääntyneet - puusto järeytynyt
Soiden ojituksella aikaan saatu metsämaan lisäys ja aukean alan sekä osittain kuusivaltaisten metsiköiden alan pieneneminen ovat lisänneet mäntyvaltaisten metsien alaa 1960-luvun puolen välin 370 000 ha:sta 450 000 ha:iin. Metsien ikärakenne tasoittui vuoteen 1986 saakka. Sen jälkeen korkeintaan 40-vuotiaiden ja toisaalta yli 100-vuotiaiden metsien pinta-alat ovat edelleen lisääntyneet, ja 41-100 -vuotiaiden vähentyneet. Kehitysluokkajakauma on lähellä tavoitejakaumaa, nuoria kasvatusmetsiä on kuitenkin tavoitejakaumaa enemmän ja varttuneita kasvatusmetsiä vähemmän. Yli 30 cm läpimittaisten puiden kokonaistilavuus on noussut vuoden 1966 12 milj. m3:stä 30 milj. m3:iin. Suhteellisesti ja määrällisesti eniten on noussut järeän kuusen tilavuus. Järeää mäntyä on kuitenkin edelleen enemmän kuin kuusta.

Metsänhoidollinen tila on parantunut
Metsien metsänhoidollinen tila on parantunut edellisestä inventoinnista, kun kriteerinä on kunkin ajankohdan mukaiset laatuvaatimukset. Laadultaan hyvien tai tyydyttävien metsien osuus on noussut ja vajaatuottoisten metsien ala laskenut 50 000 hehtaarista 27 500 hehtaariin. Julkisuudessa esiin noussut uudistamisen hidastuminen ei ainakaan vielä näy inventoinnissa, koska aukea uudistusala (10 000 ha) on vilkastuneista hakkuista huolimatta lähes sama kuin 8. inventoinnissa. Myöskään uudistusalojen metsänhoidollinen tila ei ole heikentynyt.

Harvennushakkuukohteita runsaasti
Inventointia edeltäneellä kymmenvuotiskaudella oli tehty hakkuita (taimikonhoito mukaan lukien) 320 000 ha:lla eli 41 %:lla metsämaan alasta. Tulevalla kymmenvuotiskaudella voitaisiin metsänhoidollisin perustein tehdä hakkuita 540 000 hehtaarilla, joista ensiharvennuksia 155 000 hehtaarilla, taimikonhoitoa tai ylispuiden poistoa 130 000 ja muita harvennuksia 110 000 hehtaarilla. Tulevalla kymmenvuotiskaudella metsänhoidollisin perustein uudistettavissa olevaa metsää on 144 000 ha. Uudistushakkuu on myöhässä 13 000 hehtaarilla. Yksityisten omistamissa metsissä on suhteellisesti enemmän uudistettavaa kuin yhtiöiden.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on noin 1 prosentti
Metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on 6,8 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Yleisimpiä luokkia ovat lehdot ja ruohokorvet. Arvokkaista kohteista metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n arvion mukaan 1,2 %, joista yleisimpiä luokkia ovat nevat ja kalliot. VMI:ssä ei kuitenkaan otettu huomioon yleisyyttä eikä pienalaisuutta, joten todellisuudessa lain tarkoittamia elinympäristöjä on vähemmän. Kuollutta yli 10 cm:n vahvuista runkopuuta on yhdistetyllä metsä- ja kitumaalla keskimäärin 2,3 m3/ha, pystypuuta 0,8 ja maapuuta 1,5 m3/ha.

Tuhot eivät ole lisääntyneet 1980-luvun puolesta välistä
Metsikön metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja todettiin 13 %:lla metsämaan alasta. Osuus on hieman pienempi kuin edellisessä inventoinnissa ja jonkin verran pienempi kuin koko Etelä-Suomessa keskimäärin. Tuhot ilmenevät usein runkojen muotovikoina tai latvatuhoina. Kansainvälisissä puiden elinvoimaseurannoissa pidetään harsuuntuneina puita, joiden neulaskato on yli 25 %. Tällaisia oli arvion kohteena olleista männyistä 7 % ja kuusista 9 %.

Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio 4,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan suurin kestävästi hakattavissa oleva käyttöpuumäärä Kymen metsäkeskuksen alueella on noin 4,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuosina 1997-2006. Määrän ennakoidaan nousevan 5,2 miljoonaan kuutiometriin kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Arvio on laskelmien mukaan tulevaisuudessa huomattavasti suurempi kuin vuosina 1993-1997 keskimäärin alueella toteutunut hakkuukertymä (3,5 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). MELA-hakkuumahdollisuusarviot eivät ole kuitenkaan puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan hakkuumäärän ennusteita. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mm. metsiköiden sijaintia suhteessa puun käyttöpisteisiin eikä sijainnin vaikutusta puustamaksukykyyn tai puun kysyntään. Nämä tekijät yhdessä metsänomistajien omien tai yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa saattavat kuitenkin ratkaista mm. sen, väheneekö puuntuotannossa olevien metsien määrä, jäävätkö nuoret metsät hoitamatta ja jääkö puu korjaamatta tulevaisuudessa turvemailta ja ensiharvennuskohteilta. Kaikki nämä vähentävät hakkuumahdollisuuksia.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Professori Erkki Tomppo, inventoinnin tulokset, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555
MMT Helena Henttonen, p. (09) 8570 5316
MMT Kari. T. Korhonen, p. (09) 8570 5280, 040-733 8383
MMM Hannu Hirvelä, hakkuumahdollisuusarviot, p. (09) 8570 5314

Kymen metsäkeskuksen metsävaratietoja
VMI8 (1986) VMI9 (1997-1998) Muutos
Maapinta-ala 1 078 300 ha 1 078 000 ha
- metsätalouden maa 809 500 ha 816 100 ha 0,8 %
- metsämaa 777 000 ha 784 000 ha 0,9 %
Puuston tilavuus 95,0 milj. m3 112,6 milj. m3 19,0 %
- mänty 40,6 milj. m3 49,0 milj. m3 21,0 %
- kuusi 38,5 milj. m3 44,8 milj. m3 16,0 %
- koivu 11,9 milj. m3 14,0 milj. m3 18,0 %
- muu lehtipuu 4,0 milj. m3 4,7 milj. m3 17,0 %
- keskitilavuus 119,9 m3/ha 141,4 m3/ha 18,0 %
Puuston vuotuinen kasvu 4,81 milj. m3 4,88 milj. m3 1,5 %
- mänty 1,89 milj. m3 1,96 milj. m3 3,7 %
- kuusi 2,00 milj. m3 1,99 milj. m3 -0,5 %
- koivu 0,64 milj. m3 0,64 milj. m3 0,0 %
- muu lehtipuu 0,29 milj. m3 0,29 milj. m3 0,0 %
- keskikasvu 6,1 m3/ha/v 6,1 m3/ha/v 0,0 %
Kuollutta puuta 1,85 milj. m3
- keskimäärin 2,33 m3/ha
Avainbiotooppeja 55 100 ha (6,8 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)
- näistä suojelualueilla 6 400 ha
Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä 9 800 ha (1,2 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)
- näistä suojelualeilla tai suojeluohjelmissa 3 900 ha


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/