[METLA Tiedote]
19.5.98

Valtakunnan metsien yhdeksäs inventointi etenee - Metsät inventointivuorossa etelärannikolla

Den nionde riksskogstaxeringen på Sydkusten

Etelärannikon metsät ovat inventointivuorossa alkukesällä 1998 osana koko maan kattavaa Valtakunnan metsien yhdeksättä inventointia (VMI9). Inventoinnissa selvitetään alueen puuston määrä, metsien tila ja aikaisempaa monipuolisemmin myös metsäluonnon monimuotoisuus. Kymmenen mittausryhmää saavat Rannikon metsäkeskuksen alueen reilut 1600 koealaa mitattua elokuun alkuun mennessä, kerrotaan Metsäntutkimuslaitokselta. Rannikon metsäkeskuksen erityispiirteisiin perehdytään ennen inventoinnin aloittamista inventoijien ja alueen metsäammattilaisten yhteisillä retkeilyillä, jossa kiinnostavat erityisesti metsien kasvun muutokset sekä metsien tila.

Edelliset tulokset vuosilta 1986 ja 1994
VMI8:n mittaukset tehtiin silloisen Helsingin metsälautakunnan alueella vuonna 1986. Vuonna 1994 mitattiin niin sanotussa päivitysinventoinnissa uudelleen 38 % VMI8:n koealoista. Päivitysinventoinnin avulla tuotettiin perustiedot satelliittikuvapohjaista monilähdeinventointia varten. Vuoden 1994 mittausten mukaan Rannikon metsäkeskuksen eteläosan alueella on metsätalousmaata yhteensä noin 4480 km2 eli 67 % alueen maa-alasta. Puuston kokonaistilavuudeksi arvioitiin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli vuoden 1994 mittausten mukaan 2,0 miljoonaa kuutiometriä, vuoden 1986 mittausten mukaan kasvu oli ollut 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Muutos on samansuuntainen kuin suuressa osassa Etelä-Suomea. Nyt tehtävästä inventoinnista odotetaan tietoa erityisesti puuston kasvun jatkokehityksestä. Myös metsien terveydentila, erityisesti alueella yleinen juurikäävän aiheuttama maannousema, kiinnostaa sekä metsä- että ympäristöväkeä. Tulokset tämän kesän mittauksista valmistuvat ensi kevään ja kesän aikana.

VMI:n mittauksia kehitetään jatkuvasti
Valtakunnan metsien inventointi on säännöllisin väliajoin toistuva metsävarojen, metsien laadun ja terveydentilan sekä metsäluonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmä. Ensimmäinen inventointi tehtiin maassamme 1920-luvun alussa, sen jälkeen inventoinnit ovat toistuneet noin kymmenen vuoden välein. VMI9 aloitettiin vuonna 1996 Pohjois-Savosta. VMI perustuu monipuolisiin maastomittauksiin, jotka tehdään systemaattisesti koko maan kattavilla koealarypäillä (kuva). Rannikon metsäkeskuksen eteläosan alueella koealoja on metsätalousmaalla reilut 1600, koko maassa koealoja on noin 70 000. Osa koealoista merkitään maastoon uudelleen mitattaviksi. Näiden pysyvien koealojen avulla voidaan seuraavassa inventoinnissa seurata metsäekosysteemin muutoksia kuten kasvupaikan muutoksia, puiden ja metsiköiden kehitystä sekä luonnonpoistumaa ja hakkuita. Jokaisella VMI-koealalla mitataan tai arvioidaan yli 150 metsiin ja metsäympäristöön liittyvää tunnusta. Mittauksia kehitetään jatkuvasti tietojen käyttäjien tarpeiden muuttuessa. VMI9:ssä selvitetään puuston määrän, kasvun ja metsien tilan lisäksi entistä laajemmin myös metsäluonnon biologista monimuotoisuutta, esimerkiksi lahopuun ja avainbiotooppien määrää. Vuonna 1998 inventoinnissa aletaan kerätä tietoa puuston latvuspeitosta, jota käytetään muun muassa FAO:n Maailman metsävarat -selvityksissä metsämaan määrityksessä. Yhtenäisten määritelmien käyttö helpottaa eri maiden metsätilastojen vertailemista.

Suur- ja pienaluetietoja metsätalouden suunnitteluun ja kestävyyden arviointiin
Maastomittauksien perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja metsäkeskusten alueille. Yhdistämällä maastomittauksiin satelliittikuvat ja muita numeerisia tietolähteitä tulokset voidaan laskea pienemmille alueille – kuntakohtaisesti ja eri tilauksesta tilakohtaisesti. VMI:n tuottamia tietoja on käytetty perustana kansallisissa ja alueellisissa metsiin ja metsätalouteen liittyvissä suunnittelutehtävissä, metsäohjelmissa sekä metsäteollisuuden investointipäätöksissä. VMI:n tietotuotanto palvelee myös metsätalouden kestävyyden arviointia; VMI-tietojen avulla voidaan seurata esimerkiksi metsälain tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää, laatua ja käsittelyä sekä muita monimuotoisuuden indikaattoreita kuten lahopuun määrää.

Tervetuloa tutustumaan VMI-mittauksiin maastossa!
Tiedotusvälineiden edustajat voivat halutessaan ottaa yhteyttä suoraan maastossa liikkuviin inventoinnin ryhmänjohtajiin ja sopia heidän kanssaan maastokäynneistä. Yhteystiedot ovat liitteenä.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja valtakunnan metsien inventoinneista saa Metsäntutkimuslaitokselta:
Erkki Tomppo puh. 09–8570 5340, 040–502 8555
Kari T. Korhonen puh. 09–8570 5280, 040–733 8383
Arto Ahola puh. 049–100 068, 049–483 983
Tarja Tuomainen puh. 049–100 069
Heli Mikkelä puh. 09–8570 5294

VMI-ryhmänjohtajat 1998

Kumpuniemi, Juhani 049-100 061
Virtanen, Pertti 049-100 062
Salo, Rauno 049-100 063
Peräsaari, Jouni 049-100 064
Kulju, Jouni 049-100 066
Korsström, Anssi 049-100 057
Saastamoinen, Tuomo 049-100 058
Hongisto, Timo 049-100 059
Korhonen, Mikko 049-100 060
Tammilehto, Erika 049-100 067

Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)