[METLA Tiedote]
15.5.98

Valtakunnan metsien yhdeksäs inventointi jatkuu Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsissä liikkuu keväällä ja alkukesällä kymmenen kolmihenkistä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mittausryhmää. Ryhmät selvittävät alueen puuston määrää, metsien tilaa ja metsäluonnon monimuotoisuutta osana valtakunnan metsien yhdeksättä inventointia (VMI9). Kymen metsäkeskuksen alueella mittaukset aloitettiin jo viime syksynä, jolloin mitattiin noin puolet alueen vajaasta 3000 maastokoealasta. Loput koealat saadaan mitatuksi heinäkuun alussa, kertoo inventoinneista vastaava professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitokselta.

Kymen metsäkeskus on intensiivisen metsätalouden aluetta, jossa metsiä on hoidettu ja käytetty. Alueelle on myös keskittynyt paljon puuta käyttävää metsäteollisuutta. Nyt tehtävältä inventoinnilta odotetaan erityisesti tietoja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avainbiotooppien määrästä sekä metsien kasvun muutoksista: edellisten inventointien mukaan metsien kasvu on pienentynyt Kymen metsäkeskuksessa 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin tultaessa noin 4 %. Myös metsien tila on kiinnostanut sekä inventoijia että alueen metsäammattilaisia: edellisen, valtakunnan metsien 8. inventoinnin (VMI8) mittaukset aloitettiin Etelä-Karjalasta, koska epäiltiin ilman epäpuhtauksien, erityisesti alueelle tulevan kaukolaskeuman vaikuttaneen metsien tilaan. Tuolloin metsäluonnossa ei kuitenkaan havaittu hälyttäviä muutoksia. Nyt tehtävä uusi inventointi tuottaa lisätietoa asiasta. Inventoinnin kannalta huomiota kiinnittävät myös metsien taudit kuten juurikäävän ja sen aiheuttaman maannouseman yleisyys sekä esimerkiksi tyvitervastaudin ja tervasroson yleisyys joillain alueilla. Tämän kesän mittauksiin perustuvat tulokset saadaan valmiiksi ensi kevään ja kesän aikana.

Kymen metsäkeskuksen alueella vajaat 3 000 maastokoealaa Valtakunnan metsien inventointi on säännöllisin väliajoin toistuva metsävarojen, metsien laadun ja terveydentilan sekä metsäluonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmä. Ensimmäinen inventointi tehtiin maassamme 1920-luvun alussa, sen jälkeen inventoinnit ovat toistuneet noin kymmenen vuoden välein. VMI9 aloitettiin vuonna 1996 Pohjois-Savosta. VMI perustuu monipuolisiin maastomittauksiin, jotka tehdään systemaattisesti koko maan kattavilla koealarypäillä (kuva). Kymen metsäkeskuksen alueella koealoja on metsätalousmaalla arviolta vähän alle 3000, koko maassa maastokoealoja on noin 70 000. Joka neljännen rypään koealat merkitään huomaamattomasti maastoon uudelleen mitattaviksi. Näiden pysyvien koealojen avulla voidaan seuraavassa inventoinnissa seurata metsäekosysteemin muutoksia kuten kasvupaikan muutoksia, puiden ja metsiköiden kehitystä sekä luonnonpoistumaa ja hakkuita.

Yli 150 mitattavaa tai arvioitavaa tunnusta Jokaisella VMI-koealalla mitataan tai arvioidaan yli 150 metsiin ja metsäympäristöön liittyvää tunnusta. Mittauksia kehitetään jatkuvasti tietojen käyttäjien tarpeiden muuttuessa. VMI9:ssä selvitetään puuston määrän, kasvun ja metsien tilan lisäksi entistä laajemmin myös metsäluonnon biologista monimuotoisuutta, esimerkiksi lahopuun määrää ja avainbiotooppien esiintymistä. Vuonna 1998 inventoinnissa aletaan kerätä tietoa puuston latvuspeitosta, jota käytetään muun muassa FAO:n Maailman metsävarat -selvityksissä metsämaan määrityksessä. Yhtenäisten määritelmien käyttö helpottaa eri maiden metsätilastojen vertailemista.

Suur- ja pienaluetietoja metsätalouden suunnitteluun ja kestävyyden arviointiin Maastomittauksien perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja metsäkeskusten alueille. Yhdistämällä maastomittauksiin satelliittikuvat ja muita numeerisia tietolähteitä tulokset voidaan laskea pienemmille alueille – kuntakohtaisesti ja tilauksesta myös tilakohtaisesti. VMI:n tuottamia tietoja on käytetty perustana erilaisissa kansallisissa ja alueellisissa metsiin ja metsätalouteen liittyvissä suunnittelutehtävissä, metsäohjelmissa sekä metsäteollisuuden investointipäätöksissä. VMI:n tietotuotanto palvelee myös metsätalouden kestävyyden arviointia; VMI-tietojen avulla voidaan seurata esimerkiksi metsälain tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää, laatua ja käsittelyä sekä muita monimuotoisuuden indikaattoreita kuten lahopuun määrää.

Edelliset VMI-tulokset vuosilta 1986 ja 1994 VMI8:n mittaukset tehtiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla vuonna 1986. Vuonna 1994 mitattiin niin sanotussa päivitysinventoinnissa uudelleen 38 % VMI8:n koealoista. Päivitysinventoinnin avulla tuotettiin perustiedot satelliittikuvapohjaista monilähdeinventointia varten. Vuoden 1994 maastomittausten mukaan Kymen metsäkeskuksen alueella on metsätalousmaata yhteensä noin 8100 km2 eli 75 % alueen maa-alasta. Puuston kokonaistilavuudeksi arvioitiin 106 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuiseksi kasvuksi 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 1986 puuston vuotuinen kasvu oli 4,7 miljoonaa kuutiometriä; kasvun muutos on samansuuntainen kuin suuressa osassa Etelä-Suomea.

Tervetuloa tutustumaan VMI-mittauksiin maastossa! Tiedotusvälineiden edustajat voivat halutessaan ottaa yhteyttä suoraan maastossa liikkuviin inventoinnin ryhmänjohtajiin ja sopia heidän kanssaan maastokäynneistä. Yhteystiedot ovat liitteenä.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja valtakunnan metsien inventoinneista saa myös Metsäntutkimuslaitokselta: Erkki Tomppo puh. 09–8570 5340, 040–502 8555
Kari T. Korhonen puh. 09–8570 5280
Arto Ahola puh. 049–100 068, 049–483 983
Tarja Tuomainen puh. 049–100 069
Heli Mikkelä puh. 09–8570 5294

VMI-ryhmänjohtajat 1998 Kumpuniemi, Juhani 049-100 061
Virtanen, Pertti 049-100 062
Salo, Rauno 049-100 063
Peräsaari, Jouni 049-100 064
Kulju, Jouni 049-100 066
Korsström, Anssi 049-100 057
Saastamoinen, Tuomo 049-100 058
Hongisto, Timo 049-100 059
Korhonen, Mikko 049-100 060
Tammilehto, Erika 049-100 067


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)