[METLA Tiedote]
4.11.98

Suot kertovat teollisuuden ja liikenteen päästöistä

Turveanalyysia voidaan käyttää raskasmetallilaskeumien kartoitukseen vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun päästöt ovat lakanneet. Tämä on mahdollista, koska monet raskasmetallit, erityisesti kupari ja nikkeli, kiinnittyvät voimakkaasti turpeen pintakerrokseen. Paksuturpeiselle suolle levitetystä metalliannoksesta oli jäljellä 46-80 % vielä 28 vuoden jälkeen. Sinkki näytti poistuvan turpeen pintaosista nopeammin kuin kupari tai nikkeli.Analyyseistä paljastui myös lyijyn voimakas sitoutuminen turpeen pintaosaan. Mikäli päästöt ovat jatkuvia, neulasanalyysi antaa hyvän kuvan laskeuma-alueesta.Tämä käy selville Metlan tutkija Heikki Veijalaisen englanninkielisenä julkaistusta tutkimuksesta 'The applicability of peat and needle analysis in heavy metal deposition surveys'.

Suomäntyjen kuolleisuus lisääntyi oleellisesti vasta kun raskasmetalliannokset ylittivät 100 kg/ha. Suurimmilla kerta-annoksilla (400 - 1000 kg/ha) puustosta kuoli 50 - 80 %. Turpeen ja neulasten raskasmetallipitoisuuksien ja puuston kuolleisuuden perusteella määritettiin myrkyllisyysraja-arvot. Näitä raja-arvoja käyttämällä todettiin, että Harjavallan soilla haitallisen korkeat raskasmetallipitoisuudet rajoittuivat tehdasalueelle (sinkki) tai 1-2 kilometrin säteelle päästölähteestä länteen päin siirryttäessä (nikkeli ja kupari). Rikki- tai typpipäästöt eivät olleet 1990-luvun alkupuoliskolla jatkuneiden metsätuhojen syy Harjavallan lähisoilla.

Turveanalyysi paljastaa saastuneen alueen vuosikymmenienkin takaa

Suomessa on pari sataa päästökohdetta, joiden on arveltu aiheuttavan raskasmetallihaittoja ympäristöön. Monia niistä on mahdollista tutkia yksinkertaisella menetelmällä, koska metalliteollisuuden vanhoista raskasmetallipäästöistä, esimerkiksi Kuollan niemimaalta, saadaan tietoa turveanalyysein. Maassamme on runsaasti soita, joilta löytyy turvenäytteitä lähes kaikilta ongelma-alueilta.

Professori Vladi Marmo Geologiselta tutkimuslaitokselta ja professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitokselta perustivat alkuperäisen raskasmetallikokeen Karvialle yhteistyönä jo vuonna 1962. Kokeeseen liittyneiden juuristotutkimusten mukaan raskasmetalleja löytyi puiden juurista vielä kuusi vuotta raskasmetallikäsittelyjen jälkeen erittäin suurina pitoisuuksina, vaikka juuret pestiin ennen analyysiä. Koe oli kuitenkin pitkään unohduksissa, koska ensimmäiset neulasanalyysitulokset eivät ilmeisesti viitanneet suureen menestykseen. Silloin ei vielä tiedetty, että voi mennä vuosia, ennenkuin maaperään joutunut nopealiukoinenkaan raskasmetalliyhdiste kulkeutuu juurista neulasiin asti.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Heikki Veijalainen, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh: (09) 857 05 425, sähköposti: Heikki.Veijalainen@metla.fi Julkaisu: Veijalainen, Heikki 1998. The applicability of peat and needle analysis in heavy metal deposition surveys. Water, Air, and Soil Pollution 107:367-391.


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)