Metsäntutkimuslaitoksen tiedote

11.11.1998

 

Kuusen siemenviljelyksiltä kestävää viljelyaineistoa Lappiin

 

Pohjoista alkuperää olevat Keski-Suomeen siirretyt kuusen siemenviljelykset tuottavat viljelyaineistoa, joka on käyttökelpoista Lapissakin. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan näiltä siemen-viljelyksiltä saatava aineisto on yhtä kestävää kuin paikallinen metsikköaineisto ja kasvaa paremmin kuin se.

Mahdollisuus käyttää siemenviljelyssiementä Pohjois-Suomessa helpottaa alueen siemenhuoltoa, sillä silloin ei olla pelkästään vaikeasti kerättävän ja usein huonolaatuisen metsikkösiemenen varassa. Siemenviljelysaineiston parempi pituuskasvu ennustaa parempaa kokonaistuotosta, vaikka kokeiden nuoren iän takia ei voidakaan tarkkaan arvioida kuinka paljon tuotos tulee kasvamaan. Joka tapauksessa parempi kasvu taimivaiheessa parantaa jo viljelytulosta, sillä nopeammin kasvavat taimet ovat lyhyemmän ajan alttiina taimituhoille.

Jos halutaan tuottaa kuusen siemenviljelyssiementä vielä nykyistä käyttöaluetta pohjoisemmaksi, käytettävissä on kaksi keinoa kestävyyden parantamiseksi. Siemenviljelykset on perustettava käyttäen kestävimpiä pluspuita, ja ne on sijoitettava nykyistä pohjoisemmaksi, jopa Lapin läänin eteläosiin saakka. Tällöin ulkopuolelta tuleva taustapölytys ei viljelysten pohjoisen sijainnin takia alenna tuotettavan siemenen kestävyyttä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhtätoista Oulun läänin pohjoisosassa ja Lapin läänin etelä- ja keskiosissa sijaitsevaa 9 - 16 -vuoden ikäistä kuusen jälkeläiskoetta. Kokeissa oleva siemenviljelysaineisto oli peräisin pääasiassa kolmelta Keski-Suomessa sijaitsevalta, pohjoista alkuperää olevalta siemenviljelykseltä. Taimien elävyys kokeissa oli keskimäärin hyvä, yleensä yli 75 prosenttia. Siemenviljelysaineisto pysyi elossa suunnilleen linjalle Kolari-Kemijärvi-Kuusamo saakka yhtä hyvin kuin paikalliset metsikköerät. Siemenviljelysaineiston pituuskasvu samalla alueella oli keskimäärin 10 prosenttia parempi kuin vertailussa käytetyllä metsikköaineistolla yleensä. Kestävyydessä ja pituuskasvussa oli yksittäisten pluspuujälkeläistöjen välillä suuria eroja. Nämä erot antavat mahdollisuuden valinnan avulla lisätä siemenviljelysaineistosta saatavaa hyötyä.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Teijo Nikkanen: Metla, Punkaharjun tutkimusasema, 58 450 Punkaharju,

p. (015) 730 2226, sähköposti: Teijo.Nikkanen@metla.fi.

Seppo Ruotsalainen: Sveriges lantbruksuniversitet, Institutionen för skoglig genetik och växtfysiologi, 90183 Umeå, Sverige; p. +46 (0)90 786 6914, sähköposti: seppo.ruotsalainen@genfys.slu.se

 

Julkaisu: Ruotsalainen, Seppo & Nikkanen, Teijo. 1998: Kuusen siemenviljelysaineiston menestyminen Pohjois-Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 709, 33 s. Myynti: Kaija Westin, Metla, Helsingin tutkimuskeskus, p. (09) 8570 5721, faksi (09) 8570 5717 tai Metla, Punkaharjun tutkimusasema, p. (015) 730 220, faksi (015) 644 333.

 

 

 


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/