[METLA Tiedote]
29.9.98

Metlan Puuvarojen käyttömahdollisuuksien tutkimusohjelman loppuraportti:

Puun käyttö lisääntymässä, puuvarat riittävät

Suomen metsistä voitaisiin hakata nykyistä enemmän, ilmenee Metlassa juuri valmistuneesta laajasta tutkimusraportissa. Metsäteollisuuden puun käyttö lisääntyy kotimaassa, mutta puuhuolto edellyttää jatkuvaa puun tuontia.

Metsäteollisuuden investointien painopiste ulkomailla – puun käyttö lisääntyy silti myös kotimaassa
Maailmantalouden tilapäisistä häiriöistä huolimatta metsäteollisuustuotteiden kysyntä maailmalla lisääntyy merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen metsäteollisuuden rakenteen kannalta on olennaista, että paino- ja kirjoituspapereissa kysynnän arvioidaan lisääntyvän runsaat kolme prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää kapasiteetin lisäämistä massa- ja paperiteollisuudessa.

Metsäteollisuusyritysten keskittyminen, pyrkimys globaaleiksi yrityksiksi merkitsee sitä, että investointien painopiste tulee ensi vuosikymmenellä olemaan Suomen ulkopuolella, arvioi Metlan tutkija Harri Hänninen. Suurimman kasvun markkinat löytyvät Euroopan ulkopuolelta Kaakkois-Aasiasta ja Kiinasta. Myös monissa Itä-Euroopan maissa paperituotteiden kysyntä tulee lisääntymään.

Huolimatta investoinneista Suomen ulkopuolelle metsäteollisuuden puun tarpeen ennakoidaan lisääntyvän myös kotimaassa. Tehtaiden korjaus- ja uusintainvestointien arvioidaan nostavan teollisuuden raakapuun käyttökapasitettia jo ensi vuosikymmenen alkupuolella lähelle 70 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna raakapuun käyttö oli ennätykselliset 65 miljoonaa kuutiometriä.

Metsistä voitaisiin hakata jatkuvasti lähes 70 miljoonaa kuutiometriä vuosittain
Metlan tutkija Tuula Nuutisen mukaan nykyisten suojelualueiden ja -ohjelmien ulkopuolella oleville Suomen metsille laskettu suurin jatkuvasti hakattavissa oleva käyttöpuumäärän arvio vuoteen 2005 saakka on noin 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrän ennakoidaan kohoavan runsaaseen 70 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä. Metsistä on hakattu 1990-luvulla käyttöpuuta keskimäärin 48 miljoonaa kuutiometriä vuosittain ja viime vuonna noin 55 miljoonaa kuutiometriä.

Jos tavoitellaan suurinta kestävää hakkuumäärää, harvennuspuun osuus kohoaa vajaasta kolmanneksesta 40 prosenttiin hakkuukertymästä ja turvemailta korjattavan puun osuus runsaasta 10 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että turvemailta korjattaisiin silloin runsaat 20 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta.

Lähivuosikymmeninä männyn ja kuusen hakkuumahdollisuudet pysyvät lähes yhtä suurina. Merkittävä käänne puulajien osuuksissa tapahtuu 2030-luvulla, jolloin kuusen hakkuumahdollisuudet vähentyvät ja viljelymänniköt tulevat laajalti hakkuuvuoroon.

Metsänomistuksen rakennemuutos ei heikennä puuntarjontaa - metsänomistajat hintatietoisempia
Metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta puusta noin 80 prosenttia tulee yksityismetsän-omistajien, siis tavallisten kotitalouksien omistamista metsistä. Metsänomistuksen rakennemuutoksen - muun muassa palkansaajien ja eläkeläisten metsänomistuksen lisääntymisen ja viljelijöiden omistuksen supistumisen - on pelätty heikentävän puun tarjontaa. Tutkimustulokset ja tähänastinen kehitys puumarkkinoilla eivät kuitenkaan tue tällaista näkemystä.

Sen sijaan metsänomistajat ovat aiempaa hintatietoisempia. Rahoitusmarkkinoiden kehittyminen, korkeatuottoiset sijoitusvaihtoehdot ja matala inflaatio lisäävät metsänomistajien mahdollisuuksia ajoittaa puukaupat korkeimman kantohinnan vaiheeseen. Missä määrin tällä on vaikutusta puukaupan kokonaismääriin ei kuitenkaan kyetä toistaiseksi arvioimaan.

Tuontipuusta tullut oleellinen osa puuhuoltoa
Puun tuonti on noussut 1990-luvulla jopa yli 10 miljoonaan kuutiometriin ja siitä on tullut oleellinen osa metsäteollisuutemme puuhuoltoa. Tuontipuun avulla metsäteollisuuden on osin mahdollista vaikuttaa kotimaisen puun hintaan ja korvata sen niukkuutta esimerkiksi koivukuidussa. Lähes puolet tuontipuusta on jo kuitenkin muuta kuin lehtipuuta. Suomen lähialueiden vajaakäytetyt metsävarat mahdollistaisivat jopa metsäteollisuuden laajentamisen osin tuontipuun varaan.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkimusohjelman koordinaattori Harri Hänninen, puh. (09) 8570 5728, harri.hanninen@metla.fi
Tutkija Tuula Nuutinen, Joensuun tutkimusasema, puh. (013) 251 4043, tuula.nuutinen@metla.fi

Tilaukset: Metsälehti Kustannus, Soidinkuja 4, 00700 Helsinki, puh. (09) 156 2337, Fax (09) 156 2335

Puuvarojen käyttömahdollisuudet. 1998. Harri Hänninen (toim.). Metsäntutkimuslaitos & Metsälehti Kustannus Oy. 200 s. Hinta 160 mk.


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)