[METLA Tiedote]
15.1.1999

WORLD FORESTS, SOCIETY AND ENVIRONMENT

Metsät, yhteiskunta ja ympäristö globaalistuvat

World Forests, Society and Environment -kirja pyrkii vastaamaaan yhä kasvavaan riippumattoman, globaalin, tutkimusperustaisen metsätietouden kysyntään. Kirjassa ei pyritä löytämään yhtä oikeaa vastausta, vaan se kokoaa yhteen 70 eri kulttuureista tulevan kirjoittajan näkemystä. Teos käsittelee laaja-alaisesti nykyään globaalisti tärkeitä metsiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevia kysymyksiä.

Teos pyrkii osoittamaan, että metsiä ja niihin liittyviä kysymyksiä ei voida käsitellä enää vain paikallistasolla. Aiemmin esimerkiksi siirtolaisuus tai kauppa on saattanut lievittää paikallisen metsäkadon vaikutuksia, mutta tänä päivänä tällaiset mekanismit eivät ole enää yhtä toimivia. Metsävarat tulevat yhä niukemmiksi, ja niitä joudutaan käyttämään yhä lisääntyvien ristiriitaisten tarpeiden täyttämiseen paikallisen yhteisön elinkeinojen turvaamisesta metsäteollisuuden raaka-aineiden tuottamiseen ja globaalin ympäristön suojelemiseen. Tähän mennessä vain harvat tutkimukset ovat panostaneet globaaleihin metsäsektorin ongelmiin. Poikkeuksena ovat IIASA:n vuonna 1987 ja Maailmanpankin 1992 tekemät tutkimukset sekä FAO:n tilaamat tutkimukset metsätuotteiden globaalista kysynnästä ja tarjonnasta. Myös Lauri Ilvessalo ja Matti Jalava tutkivat Metlassa maailman metsävaroja jo 1920-luvulla.

Globaalit ongelmat asettavat tutkimukselle uusia haasteita

Kansainväliset metsiä koskevat sopimukset ja periaatteet eivät yksin pystyne ratkaisemaan paikalliselta tasolta lähteviä ongelmia kuten metsäkatoa, vaikka metsäkadon pysäyttämisen edut ovatkin globaaleja. Laillisesti sitova globaali metsäsopimus yhdessä luotettavien ja ajantasaisten kansallisten ja kansainvälisten metsävarojen seurantamenetelmien ja kilpailevien puumarkkinoiden kanssa voisivat tukea kehitystä kestävää metsätaloutta kohti. Entistä tärkeämpää on myös tuottaa selkeää ja globaalia tietoa metsistä, ympäristön ja ihmisen toiminnan välisestä suhteesta sekä metsien muutoksen seurauksista yhteiskunnalle. Maailman metsien muutoksen seurantaan ei vain näytä löytyvän riittävästi poliittista tahtoa.

World Forests, Society and Environment -kirja on jäsennelty kuuteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee lyhyesti globaalistumista, jotta lukijan on helpompi ymmärtää, kuinka kirjan muut artikkelit ovat yhteydessä globaaleihin prosesseihin. Toinen osa eli Society and Environment kuvaa maailmanlaajuisia, metsäsektorin ulkopuolisia metsien kannalta keskeisiä trendejä. Esimerkiksi väestökasvu ja kaupungistuminen vaikuttavat olennaisesti metsien käyttöön, arvottamiseen ja metsänhoidollisiin menetelmiin. Päähavainto on, että vaikka metsäsektorin kysymykset jossain määrin vaikuttavatkin yleisiin kansainvälisiin trendeihin, tärkeintä on kuitenkin ulkoisten tekijöiden vaikutus metsäsektoriin.

Rahalliset mitat metsästä saataville hyödykkeille

Importance of Forests -osassa keskustellaan metsien eri tuotteista ja palveluista, joiden arvottamisessa on todettu hyödylliseksi käyttää rahallisia mittoja. Nämä arvot toimivat yleisenä mittarina yhteiskunnan metsien tuotteille ja palveluille antamalle arvostukselle. Metsien aliarvostaminen johtaa monissa osissa maailmaa myös kestävän metsätalouden aliarviointiin ja metsien raivaamisen yliarviointiin ja on siten kestävän kehityksen vakavana esteenä. Kirjan neljäs osa, Global Forum, käsittelee globaalisti tärkeitä teemoja kuten metsäkatoa ja instituutioita, metsätuotteiden kauppaa ja ympäristöä, metsiä ja ilmaston muutosta sekä metsien biodiversiteettiä. Tämä osa toimii myös keskustelufoorumina.

Regional Forum -osa keskittyy alueellisiin kysymyksiin, joilla on globaalia merkitystä metsäsektorille. Teemoja ovat peltometsätalous Afrikassa, korruptio ja konsessiot Aasiassa, kaupunkimetsätalous Latinalaisessa-Amerikassa ja ympäristönsuojelulliset metsäkonfliktit Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Jokaiselta alueelta on valittu maakohtainen tapaustutkimus metsäsektorin kehityksestä. Yksi näistä käsittelee Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen menestyksekästä metsiin perustuvaa kestävää kehitystä.

Venäjän ja Kiinan metsäsektorit muutoksessa

Kirjan kuudes osa esittelee transitiotalouksien Venäjän ja Kiinan metsäsektoreita ja markkinatalouteen siirtymisen vaikutuksia näiden maiden metsäsektoreihin. Sekä Venäjä että Kiina kuuluvat maailman suurimpiin metsätalousmaihin, mutta maiden kehitys kohti markkinataloutta on ollut varsin erilaista. Venäjällä on sekä poliittista että taloudellista järjestelmää muutettu erittäin nopeasti. Tämä on johtanut metsäsektorin jyrkkään supistumiseen. Kiinassa poliittinen järjestelmä ei ole juurikaan muuttunut, mutta metsätaloutta ja metsäteollisuutta on vähitellen sopeutettu kohti markkinataloutta 1980-luvun alusta alkaen. Kiinassa metsäsektorin tuotanto on pysynyt melko vakaana ja sinne on perustettu maailman laajimmat viljelymetsät.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Professori Matti Palo p. (09) 8570 5770 ja dosentti Jussi Uusivuori p. (09) 8570 5738. Internet: http://www.metla.fi/wfse.

Julkaisu: Matti Palo ja Jussi Uusivuori (Ed. ): World Forest, Society and Environment. World Forests -book series, volume 1. Metsäntutkimuslaitos Helsinki, Finland, EFI Joensuu, Finland, United Nations University Tokyo, Japan. Kluwer Academic Publishers, 1999. 404 s.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/