[METLA Tiedote]
17.12.98

Metsäsuunnittelulla miljoonia motteja lisää puuta markkinoille

Metsäsuunnitelman omistavilla tiloilla markkinahakkuut olivat vuosina 1992-1996 1,6-kertaiset niihin tiloihin verrattuna, joilla suunnitelmaa ei ollut. Jos kaikilla yksityismetsänomistajilla olisi tilakohtainen metsäsuunnitelma, keskimääräiset markkinahakkuut voisivat kasvaa jopa 6 miljoonaa m3 vuodessa edellyttäen, että laadittu metsäsuunnitelma yksin selittäisi eron markkinahakkuiden määrässä. Käytännössä kuitenkin monet muutkin tekijät vaikuttavat metsänomistajien hakkuukäyttäytymiseen.

Metlan tutkijoiden Mauno Pesosen, Mikko Kurttilan, Arto Teittisen ja Miika Kajanuksen tuoreessa julkaisussa selvitetään metsänomistajien tyytyväisyyttä nykyiseen metsäsuunnitteluun ja sitä, poikkeavatko metsäsuunnitelman omistajat niistä metsänomistajista, joilla ei ole metsäsuunnitelmaa. Tutkimuksessa selvitetään myös metsäsuunnitelman vaikutusta markkinahakkuisiin ja kartoitetaan metsäsuunnittelun kehittämistarpeita.

Metsäsuunnitelma oli 63 prosentilla vastaajista. Tutkimuksen perusjoukkona olivat verohallituksen maatilarekisterin yli 5 hehtaarin metsälöt suomenkielisten metsälautakuntien alueelta marras-joulukuussa 1996. Tutkimuksen mukaan tilan koko vaikutti selkeästi metsäsuunnitelman olemassaoloon. Esimerkiksi alle 20 hehtaarin tiloista vain kolmanneksella mutta yli 100 hehtaarin tiloista jo 90 prosentilla oli metsäsuunnitelma. Maa- ja metsätalousyrittäjillä oli metsäsuunnitelmia suhteessa enemmän kuin tilaansa ensisijaisesti virkistys-, lomanvietto- tai asumistarkoitukseen käyttävillä metsänomistajilla.

Yli 90 prosenttia metsänomistajista oli tyytyväisiä nykyiseen metsäsuunnitelmaan mutta piti tärkeänä, että metsänomistajan tavoitteet otetaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa tärkeimpänä pidettiin tietoa puuston määrästä ja metsien kehityksestä. Vaihtoehtoja kaivattiin metsäkuvioiden toimenpide-ehdotuksiin ja koko tilan hakkuisiin sekä metsäsuunnitelman perusteellisuuteen. Osa metsänomistajista arvosti yksinkertaisia ja vastaavasti kustannuksiltaan edullisia metsäsuunnitelmia, osa taas halusi enemmän informatiivisuutta ja oli myös valmis maksamaan siitä.

Toteutuneet markkinahakkuut olivat selvästi metsäsuunnitelman hakkuuehdotusta pienemmät. Verovalinnalla oli selkeä merkitys toteutuneisiin hakkuisiin. Pinta-alaverotuksen valinneiden vastaajien hakkuut olivat keskimäärin kolmanneksen suuremmat kuin puun myyntitulojen verotuksen valinneiden hakkuut.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: MMT, vastuututkija Mauno Pesonen (09) 8570 5778, 0400-454 939, mauno.pesonen@metla.fi

Julkaisu: Pesonen, M., Kurttila, M., Teittinen, A., & Kajanus, M. 1998. Yksityismetsien metsäsuunnittelu - nykytilanne ja kehittämistarpeita. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 715. ISBN 951-40-1660-2.


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)