Kolme suurta yritystä ja metsänomistajat määräävät tahdin puukaupassa

Metsäkone- ja kuljetusyrittäjät sekä pk-sektori jääneet alan sopeutujiksi

Metsäteollisuus on keskittynyt ja puunhankintaorganisaatiot yhdistyneet viimeisten kolmen vuoden aikana niin voimakkaasti, että tänä päivänä ainoastaan kolme yritystä ostaa kuitupuuta omaan käyttöön entisen kuuden sijaan.

Vaikka metsänomistajalla on teoriassa paljonkin vaihtoehtoja puukaupan tekoon, käytännössä puuta ostaa kolmen suuren puunhankintaorganisaation lisäksi yhdestä seitsemään pientä tai keskisuurta (pk) ostajaa sekä joku satunnainen pienerän ostaja. Tämä käy ilmi Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden Pekka Mäkisen, Arto Rummukaisen ja Jukka Aarnion tekemästä tutkimuksesta. Suurten puunostajien, integraattien, vahvuus on siinä, että ne ovat säännöllisiä ja luotettavia ostajia, kun taas pienten ostajien toiminta voi olla hyvinkin epäsäännöllistä ja rajallista.

Metsäkone- ja kuljetusyrittäjät hintakilpailun uhreja

Myös metsäkone- ja kuljetusyrittäjät ovat saaneet sopeutua yhä keskittyneemmän metsäteollisuuden sääntöihin. Moni yrittäjä on siinä tilanteessa, että häntä työllistää vain yksi iso puunostaja, joka sekin on saattanut kilpailuttaa hinnat niin alas, että järkevä yrittäminen on kannattavuuden rajamailla. Metsäyhtiöiden kannattaa mieluummin teettää työ metsäkone- ja kuljetusyrittäjillä kuin käyttää omia koneitaan ja palkkatyövoimaa.

Asiakas vaatii yrittäjältä uudehkoa kalustoa, mikä merkitsee käytännössä suuria pääomakuluja ja paljon työtä. Yrityskoon kasvattaminen lisää tehokkuutta ja tuo mukanaan suurtuotannon etuja. Isompi yritys pystyy korjaamaan puuta nykyistä edullisemmin, mutta on samalla myös vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin nykyiset pienyrittäjät.

Integraatit määrittelevät puukaupan perushinnat ja tavat

"Kolme suurta" määrittelevät suuren osto-osuutensa ansiosta puukaupan perushinnat ja kauppatavat. Integraatit vaikuttavat välillisesti myös pk-teollisuuden kilpailukykyyn, koska leimikkokaupan kautta määräytyy hinta paitsi tukille, myös kauppaan kuuluvalle kuitupuulle, jota sahat joutuvat ostamaan leimikon mukana. Pk-teollisuus joutuu myymään sahan sivutuotteet, sahanpurun ja hakkeen, yleensä integraateille niiden ehdoilla.

Tutkimuksen mukaan pk-yritykset työllistivät samalla liikevaihdolla lähes kaksinkertaisen määrän työntekijöitä kuin integraatit. "Kolmen suuren" liikevaihto raakapuukuutiota kohti taas nousee selvästi suuremmaksi kuin pk-yrityksillä. Pk-yritysten puunhankinnan pääongelmina ovat leimikkokauppa ja sahan sivutuotteiden markkinointi. Moni pk-yritys ei ylläpitäisi lainkaan omaa puunhankintaorganisaatiota, mikäli saisi tarvitsemaansa puutavaralajia markkinoilta. Yksi ratkaisu ongelmaan olisi toimiva puutavaralajikauppa.

Perinteisten puunhankintaorganisaatioiden lisäksi myös metsänhoitoyhdistykset ovat tulleet mukaan puunhankinta- ja korjuukilpaan. Ne ovat lisänneet volyymiaan vuosi vuodelta, ja esimerkiksi vuonna 1994 ne korjasivat jo noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta eli yli 10 prosenttia yksityismetsien hakkuumäärästä.

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Pekka Mäkinen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, puh. 09-857 05 345
Arto Rummukainen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, puh. 09-857 05 376
Jukka Aarnio, Metla/Helsingin tutkimuskeskus, puh. 09- 857 05 757
Julkaisu: Puunhankinnan organisointitavat, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 647. Hinta 100 markkaa.

Metla Tiedotus p. (09) 857 051 fax. (09) 8570 5677
Sähköposti: info@metla.fi http://www.metla.fi/tiedotteet/