[METLA Tiedote]
4.9.98

Metsäntutkimuslaitoksen ja 4H:n valtakunnallinen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimus:

Puolukka kypsää jo paikoin, keskinkertaista parempi pääsato valmis kahdessa viikossa

Puolukkametsään voi mennä jo viikonloppuna, mutta pääsato kypsyy ensi ja seuraavan viikon aikana, kertoo valtakunnallisesta marja- ja sienisatoseurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo. Tällä hetkellä puolukka on kypsää valoisimmissa kangasmetsissä Etelä- ja Keski-Suomessa, ensi viikon aikana puolukat valmistuvat Oulun läänissä. Viime vuoden sato oli tutkimusmetsissä tämän vuosikymmenen parhain, samalle tasolle ei nyt päästä.

Satotasoltaan erittäin runsaita mustikkametsiä oli vähän.

Yhtenäistä satotasoa on vaikea määrittää, sillä tutkituissa puolukkametsissä (155 kpl) raakileitten ja kypsien marjojen perusteella erittäin runsaita ja runsaita satoja oli 40 prosentilla puolukkametsistä, samoin myäs heikkoja ja melko heikkoja puolukkametsiä. Keskinkertaisesta sadosta kertovia metsiä oli tutkimuksessa 20 prosenttia. Olennaista on se, että lähekkäistenkin metsäkuvioitten sadoissa on suuria eroja. Syynä on sateista ja kovista tuulista johtunut pölytyksen osittainen epäonnnistuminen ja liika kosteus sekä mahdollisesti kasvin oma energiatila, minkä se käytti tuottaessaan viime vuoden huippusatoa. Sen sijaan hallaa ei tänä vuonna juurikaan esiintynyt puolukan parhaaseen kukinta-aikaan kesäkuun loppupuolella ja heinäkuun alussa.

Puolukkakasvustot kypsyivät elokuun puolivälistä lähtien pienellä alueella Lappeenrannan ympäristäkunnissa (Lemi, Ylämaa, Virolahti, Miehikkälä),
Kuva 1. Puolukan marjojen kehittyminen 1998
mutta vasta elokuun loppuun mennessä puolukkakasvustot alkoivat kypsyä linjan Pori - Mikkeli - Savonlinna eteläpuolella (kuva 1). Pohjois-Karjalassa ja Savossa puolukka kypsyy viikonvaihteesta lähtien. Ensi viikon aikana puolukka kypsyy Oulun läänisssä. Viime vuonna puolukan kypsyminen alkoi Salpausselkien eteläpuolelta 28.8.1997 ja saavutti linjan Oulu- Kuusamo yhdeksän päivää myähemmin. Tänä vuonna puolukan kypsyminen kestää Etelä-Suomesta Oulun korkeudelle ainakin kolme viikkoa. Nyt tarvittaisiin kuivia ja aurinkoisia päiviä sekä kuulaita äitä, että puolukan marjat saisivat nyt kypsymisen loppuvaiheessa ansaitsemaansa auringon valoa ja niiden laatukin paranisi.

Valtakunnallisesti keskinkertainen mustikkasato oli paikoin runsas Itä-Suomessa, suomuuraimia läytyi sankoihin Lapista.

Kuva 2. Mustikan marjojen kypsyminen 1998
Mustikan kypsyminen Etelä-Suomesta Lapin perukoille kesti tänä vuonna viime vuoden tapaan 43 päivää (kuva 2). Satotasot muodostuivat runsaiksi vyähykkeellä, mikä alkoi Oulun korkeudelta itään sekä Kainuun ja Pohjois-Karjalan kautta Saimaan vesistön itäpuolitse Suomenlahdelle (kuva 3). Kuva 3. Mustikan satoarvio kypsien marjojen perusteella 1998
Lapissa, Satakunnassa ja läntisellä Uudellamaalla satotaso oli melko heikko, samoin Suomenselän alueella. Etelä- ja Keski-Suomessa satotasoa laskivat paikoin kukinta-aikaan esiintyneet hallat toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Lisäksi pölytys epäonnistui kukinta-aikana, jolloin pölyttävät hyönteiset eivät liikkuneet tuulisten ja sateisten päivien aikana.

Suomuurainsadot olivat runsaita tai erittäin runsaita Lapin läänissä.

Kuva 4. Suomuuraimen satoarvio kypsien marjojen perusteella 1998
Itä-Lapissa satotasot laskivat keskinkertaisiksi, koska alueittaiset ailahtelut voivat olla melkoisia: vierekkäisillä soilla ero saattoivat olla hyvinkin suuria. Etelä- ja Keski-Suomen soilta ei juuri suomuuraimia läytynyt (kuva 4). Kukkien terälehdet putosivat rankkasateitten takia ja pölytyskin epäonnistui. Pohjois-Karjalan ja Kainuun puustoisilta soilta (rämeet, korvet) löytyi poimittavia määriä lakkoja.

Vuosikymmenen sienikesä ja alkusyksy.
Eräs pohjoiskarjalainen marja- ja sienisatoinventoija kuvaa elokuun sienitilannetta lähettämässään satolomakkeessa seuraavasti: "Tällä kuusta ja koivuja kasvavalla kankaalla on vallan hirveästi herkkutatteja. Kangastatit ja kehnäsienet ovat juuri nousseet, niitäkin on paljon. Punaisia ja keltaisia haperoita, haaparouskujakin lienee pari sataa. Ruskeita, harmaita, tuntemattomia, pieniä ja suuria sieniä joka paikassa, seitikkejä lienevät." Tämän vuoden kaltaisia sienivuosia on vain yksi kahdessakymmenessä vuodessa. Edellinen huippuvuosi oli 1981, jolloin alku- ja keskikesä oli tämän kesän kaltainen; vettä satoi päivittäin. Herkku- ja punikkitattikausi alkoi tänä vuonna heinäkuun alussa ja tatteja ilmestyi tasaisesti kuusikoihin, koivikoihin ja mäntykankaille kahden kuukauden ajan. Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla oli erittäin runsaasti männynpunikkitatteja. Keltavahverot eli kantarellit ilmestyivät sankoin joukoin tuttuihin koivumetsiin. Kauppasienihaperoitten (iso-, kangas-, kelta- ja viinihapero) sato oli myäs erittäin runsas ja satokautta kesti keskeytyksettä syyskuun alkupuolelle asti. Kuusivaltaisissa metsissä haapa- ja kalvashaaparouskut ilmestyivät runsassatoisina heinäkuun lopulta lähtien ja samoin kangasrousku mäntymetsiin ja karvarousku koivua kasvaviin sekametsiin.

Tattien ja haperoitten satokausi on parasta aikaa hiipumassa. Rouskuja löytyy vielä, mutta niitä ei ole niin paljon kuin elokuun loppupuolella. Myöhäissyksyn kauppasienilajeista elokuun puolivälissä esiintyivät mustatorvisieni ja suppilovahvero, jotka tuottavat satoa normaalivuonna syys-lokakuussa aina pakkastentuloon asti. Mustikka- ja puolukkametsäkuvioilta on kauppasienilajien lisäksi raportoitu elokuussa vahakkaista ja valmuskoista, jotka yleensä ilmestyvät metsiin vasta syys-lokakuussa.

Tutkituissa mustikkametsissä (80 kpl) yleisin kauppasienilaji oli kangasrousku (2104 itiäemää), toisena haapa- ja kalvashaaparousku (1735), kolmantena kangastatti (1312), neljäntenä isohapero (673) ja viidentenä herkkutatti (571). Vastaavat luvut puolukkametsissä (67 kpl) olivat kangasrousku (1972), männynpunikkitatti (841), kangastatti (821), keltavahvero (790) ja kangashapero (697).

Syyskuussa kangasmetsistä läytyy rouskuja salaatti- ja suolasieniksi. Mustatorvisieniä kannattaa etsiä paksusammalkuusikoista, mutta niitä kasvaa myäs koivusekametsissä. Mustatorvisieni kuivataan ja käytetään myähemmin keittoihin. Kantarellejakin löytyy vielä ja suppilovahverokausi on parhaimmillaan.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Kauko Salo, puh. 013-2514034, e-mail: kauko.salo@metla.fi.
Tämä tiedote ja aikaisemmin ilmestyneet marja- ja sienitiedotteet ovat luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotus/tiedotteet.html.


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)