Metsäntutkimuslaitoksen ja 4H:n valtakunnallinen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimus:

Mustikan ja suomuuraimen sadot kypsyvät poimittaviksi kahden seuraavan viikon aikana

Mustikan raakileitten kehittyminen Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin kesti tänä vuonna 45 päivää (viime vuonna 40 pv) (kuva 1). Kesäkuussa esiintyneitten viileitten ja sateisten sääjaksojen takia mustikan kypsyminen on keskimääräisestä vuodesta runsaan viikon myöhässä. Tutkimusmetsien mustikkakasvustoissa yli puolet marjoista oli kypsää 21.7. linjan Punkaharju - Mikkeli - Hämeenlinna eteläpuolella.

Suomuurainsadot keskinkertaisia

Suomuuraimen satotasoa laski kesäkuun kovat tuulet ja rankkasateet erityisesti avosoilla, jolloin kukkien terälehdet putosivat maahan ja pölytys epäonnistui. Lisäksi Etelä- ja Keski-Suomen soilla oli sateisina ja tuulisina päivinä vähän pölyttäviä hyönteisiä. Lapin avosoilla tilanne oli parempi, sillä kukinta-aikaan kesäkuun loppupuolella ei esiintynyt niin voimakkaita sateita kuin etelämpänä. Lisäksi Lapin soilla oli pölyttäviä hyönteisiä kesäkuun puolivälistä lähtien runsaasti.

Puolukan satoennuste raakileitten perusteella keskinkertainen - runsas Etelä- ja Keski-Suomessa

Mustikkasato kypsyy nyt nopeasti ja on poimittavissa Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ensi viikolla ja elokuun alkupäivinä (kuva 2) kertoo marja- ja sienisatotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasemalta. Lapin läänin eteläosissa mustikka kypsyy poimittavaksi elokuun ensimmäisellä ja toisella viikolla (kuva 2). Metsä- ja Tunturi-Lapin metsäkasvillisuusvyöhykkeillä mustikka on kypsää poimittavaksi elokuun puolivälistä lähtien.
Raakileitten perusteella satotaso on edelleen keskinkertainen ja paikoin hyvä. Joka kolmannessa mustikkametsässä (168 kpl, 840 koeruutua) satotaso on hyvä ja muutamilla metsäkuvioilla erittäin hyvä. Satotasoltaan keskinkertaisia on 40% tutkimusmetsistä ja lopuilla metsäkuvioilla satotaso on melko heikko ja muutamilla metsäkuvioilla paikallisten hallojen ja pölytyksen epäonnistumisen takia heikko.
Etelä- ja Keski-Suomen soilla parhaat sadot ovat kehittyneet puustoisille soille, rämeille ja korpiin, joissa puusto on suojannut suomuuraimia kovilta tuulilta ja rankkasateilta. Lisäksi soitten ja metsän reunavyöhykkeiltä on löydettävissä suomuuraimia. Suomuuraimen raakilevaihe kesti Etelä-Suomesta Lapin perukoillle 26 päivää (kuva 3). Satoennuste raakileitten perusteella on Etelä- ja Keski-Suomen avosoilla heikohko, mutta puustoisilla soilla sato on keskinkertainen. Lapin läänissä satotaso on keskinkertainen tai paikoin runsas, mutta satotasoltaan erittäin runsaita soita on vähän. Ensimmäiset keltaiset suomuuraimet kypsyivät Etelä-Karjalassa 16.-20.7., mutta parasta poiminta-aikaa on ensi viikko ja elokuun alkupuoli.
Puolukan raakilevaihe alkoi Salpausselkien eteläpuolella heinäkuun alussa (1.-10.7) ja on edennyt (22.7.) idässä Ylä-Karjalaan ja lännessä Oulun - Kemin korkeudelle (kuva 4). Tutkittujen puolukkametsien koeruuduilla raakileitten lukumäärät ovat olleet keskimäärin 150 -350 kpl, mikä osoittaa keskinkertaista ja runsasta satotasoa. Erittäin runsaita satoja raakileitten perusteella on odotettavissa vain joka kymmenennellä metsäkuviolla. Pohjoisimmassa Lapissa puolukka on raakileilla elokuun ensimmäisen viikon jälkeen.

Sienivuosi näyttää lupaavalta

Herkku-, männynpunikki- ja koivunpunikkitatteja on ollut melko runsaasti eri puolilla Suomea. Varsinkin kuivilla mäntykankailla kasvava männynpunikkitatti on tuottanut tänä vuonna runsaasti itiöemiä. Ensimmäiset kangastatit, mikä on myös kauppasienilaji, ovat nousemassa. Haperoitten laajasta suvusta ovat nousseet mäntykankaille ensimmäiset isohaperot. Keltahaperoita löytyy koivuvaltaisista metsistä ja korvista.

Kolmeen aikaisempaan heikkoon sienivuoteen verrattuna sienilajien lukumäärät ja alkukesän sadot näyttävät hyviltä. Kesä- ja heinäkuun sademäärät ovat olleet keskimääräistä suurempia, mikä on hyvän sienivuoden perusedellytyksiä. Lämpötilatkin ovat olleet suotuisia sienihyyfistön kasvulle, sillä humuskerroksessa on pieniä itiöemän alkuja nousemassa runsaasti. Ensimmäiset suomalaisten rakastamat haaparouskut (haapa- ja kasvashaaparousku) ovat nousseet tuoreisiin havu- ja lehtisekametsiin sekä kangasrouskut mäntykankaille. Rouskujen satokausi jatkuu hyvinä sienivuosina aina pakkasten tuloon asti syys-lokakuussa.

Nyt kannattaa mennä hyötyliikkumaan. Metsistä ja soilta löytyy aromirikkaita mustikoita ja suomuuraimia sekä tatteja ja haperoita puutarhajuhlien tarpeiksi.

Lisätietoja: Kauko Salo, puh. 013-2514034, e-mail:kauko.salo@metla.fi. Kuluvan kasvukauden aikana ilmestyvät marja- ja sienisatotiedotteet sekä teemakartat ovat luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotus/tiedotteet.html