[METLA Tiedote]
4.9.98

Runsaat sateet turvottivat metsäpuita

Metsäpuiden kasvukausi jäi tänä kesänä hieman edellisvuosia lyhyemmäksi, kun puut päättivät kasvunsa koko maassa heinä-elokuun vaihteessa. Kasvu ailahteli ajoittain säiden armoilla: viileä, vähäsateinen jakso pysäytti kasvun keskikesällä pariksi viikoksi. Loppukesän runsaat sateet puolestaan näkyivät puiden turpoamisena vielä elokuun loppupuolellakin, kertoo tutkija Pekka Nöjd Metlasta.

Etelä-Suomessa sekä männyn että kuusen paksuuskasvu alkoi kuluneena kesänä normaalisti toukokuun viimeisellä viikolla. Pohjois-Suomessa, Rovaniemen korkeudella havupuiden paksuuskasvu käynnistyi hieman keskimääräistä myöhemmin eli kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla. Kasvukauden keskivaiheilla - juhannuksen jälkeen - puiden kasvu pysähtyi Etelä-Suomessa lähes kokonaan yli kahden viikon ajaksi. Epätavallisen pitkä pysähdys keskellä nopeimman kasvun vaihetta aiheutui sään poikkeuksellisesta kylmyydestä ja sateettomuudesta. Heinäkuun puolivälissä puiden kasvu kiihtyi jälleen päättyäkseen sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa heinä-elokuun vaihteessa.

Elokuun lopulla todettiin puiden ympärysmitan alkaneen jälleen kasvaa. Kyseessä oli tällä kertaa vain runsaiden sateiden aiheuttama puiden turpoaminen. Myöhemmin puut kutistuivat sadetta edeltäviin mittoihinsa.

Suomen oloissa tärkein puiden kasvua rajoittava säätekijä on lämpö, jonka merkitys on ratkaiseva erityisesti Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa lähes yhtä tärkeä tekijä on kuivuus. Päättynyt kesä ei poikennut lämpötilaltaan merkittävästi pitkän ajan keskiarvosta. Kesä oli sen sijaan poikkeuksellisen runsassateinen: kesäkuukausien sademäärä ylitti useilla mittauspaikkakunnilla pitkän ajan keskiarvon jopa kaksinkertaisesti.

Metsäpuiden kasvua seurataan tarkasti Metsäntutkimuslaitoksen uuden, kuluneena kesänä käyttöön otetun mittausverkoston avulla. Verkosto käsittää tällä hetkellä 14 havaintometsikköä eri puolilla Suomea etelärannikolta Pallastunturin alueelle. Jokaisessa metsikössä seurataan automaattisin mittalaittein puiden läpimittojen muutoksia ympäri vuoden. Yksittäisten havupuiden paksuuskasvua seurataan puun rungon ympärille kiinnitettävillä kasvupannoilla, jotka tallentavat havaintoja tunnin välein. Vuotuisen kasvun lisäksi kasvupannoilla voidaan tehdä havaintoja puiden paksuuden vuorokautisista muutoksista.

Puiden kasvun ja sään samanaikainen, tunnintarkka seuranta mahdollistaa mahdollisen ilmastonmuutoksen metsävaikutusten analysoinnin käytännön tasolla. Metsäntutkimuslaitos tiedottaa jatkossa metsäpuiden kasvukaudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä kahdesti vuodessa: kevätkesällä ja kasvukauden jälkeen alkusyksyllä.

Pituuskasvu alkoi etelässä etuajassa - pohjoisessa normaaliaikaan Männyn pituuskasvu alkoi Etelä-Suomessa jo toukokuun ensimmäisinä päivinä. Ajankohta oli noin 10-12 päivää varhaisempi kuin viime vuonna. Kasvu päättyi Etelä-Suomessa heinäkuun alkupäivinä ja Keski.-Suomessa joitakin päiviä myöhemmin. Pohjois-Suomessa männyn pituuskasvu eteni viimevuotiseen tahtiin, esimerkiksi Pyhätunturin seudulla kasvu alkoi kesäkuun alkupäivinä ja päättyi 23.7. Kuusen pituuskasvu noudatti lähes täysin viime vuotista rytmiä kautta koko maan. Eteläisimmällä rannikkoseudulla kasvu alkoi toukokuun puolessa välissä ja päättyi heinäkuun alussa. Pohjois-Suomessa kuusen pituuskasvu käynnistyi kesäkuun alkupuoliskolla päättyen heinäkuun lopussa.
Havaintokarttoja webissä: http://mustikka.metls.fi/feno98/

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Pekka Nöjd, Metla Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 8570 532
Havupuiden pituuskasvu: Metlan Muhoksen tutkimusasema, Mti Jorma Pasanen puh.08- 5312 200.


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)