[METLA Tiedote]
23.10.98

LAAJA YHTEISTUTKIMUSHANKE JUURIKÄÄPÄTUHOJEN TORJUMISEKSI KÄYNNISTYNYT

Laaja yhteistutkimushanke metsiemme pahimman tuhosienen, juurikäävän torjunnan tehostamiseksi aloitettiin keväällä 1998. Kolmivuotisen tutkimushankkeen päätavoitteena on kehittää puiden kantokäsittelytekniikkaa siten, että käsittely yleistyisi myös yksityismetsissä. Hankkeessa ovat mukana Metsäteho, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain liitto MTK sekä kaikki suuret kotimaiset metsäteollisuusyritykset, hakkuukonevalmistajat, terälevyvalmistaja ja juurikäävän torjunnassa käytettävän harmaaorvakkavalmisteen tuottaja. Tutkimus saa osan rahoituksestaan maa- ja metsätalousministeriöltä sekä TEKESiltä.

Juurikääpäsientä esiintyy kaikkialla lauhkean vyöhykkeen metsissä. Kuusella sieni aiheuttaa maannousemana tunnettua tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Suomessa juurikääpää esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, ja sen aiheuttamat lahotappiot kiipeävät eteläisessä Suomessa vuosittain noin 200 miljoonaan markkaan. Juurikääpä leviää pääasiassa kesällä tehtävien hakkuiden seurauksena. Itiöt laskeutuvat tuoreille kannoille ja alkavat kasvattaa rihmastoaan. Kannosta sieni leviää juuriyhteyksien kautta terveisiin, kasvaviin puihin. Kasvava puu voi saada juurikääpätartunnan myös juuri- ja tyvivaurioiden kautta.

Juurikääpä kuriin käsittelemällä kannot heti hakkuun yhteydessä
Juurikäävän leviämistä voidaan parhaiten ehkäistä käsittelemällä kannot hakkuun yhteydessä. Torjunnassa voidaan käyttää esimerkiksi kotimaista harmaaorvakkavalmistetta, joka levitetään hakkuukoneen laipan kautta kannolle heti kaadon yhteydessä. Mikäli kantoja ei käsitellä sitä vaativissa kohteissa, markkinoille tarjotaan tulevaisuudessa yhä suurempia määriä tyvilahoa sisältävää puuta ja samalla terveet havupuumetsät vähenevät Etelä- ja Keski-Suomessa.

Tutkimuksen alkuvaiheessa on selvitetty kantokäsittelyn nykytilannetta sekä kehitetty käsittelyssä tarvittavia laitteita. Samanaikaisesti kehitetään menetelmiä kantokäsittelyaineena käytetyn harmaaorvakkavalmisteen biologisen tehokkuuden ja ympäristövaikutusten seurantaan. Myöhemmin esitetään toimintamalli siitä, miten käsittelyn tehokkuutta ja vaikutuksia metsäluontoon pitäisi seurata ja valvoa.

Aineet korvataan metsänomistajalle
Kantokäsittelystä aiheutuvat ainekustannukset on korvattu metsänomistajalle metsätalouden rahoituslakiin perustuen vuoden 1997 alusta lähtien. Ehdotuksessa metsien kestävän hoidon ja käytön sertifiointijärjestelmäksi esitetään juurikäävän biologinen torjunta sekä ryhmäsertifiointi- että tilakohtaisena hyvityskriteerinä.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Katriina Lipponen/Metsäntutkimuslaitos, puh. (09) 857 051
Tutkija Kari Korhonen/Metsäntutkimuslaitos, puh. (09) 857 051


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)