[METLA Tiedote]
11.3.98

Raskasmetallipäästöt vaikuttavat vielä pitkään Harjavallan maaperässä

Terveyslannoituksella voitaisiin haittavaikutuksia lievittää

Raskasmetallit ovat pahoin saastuttaneet metsämaita Harjavallan kupari- ja nikkelisulaton lähiympäristössä. Saastepäästöjen vähennyksistä huolimatta haittavaikutukset poistuvat hyvin hitaasti, koska raskasmetalleja on kertynyt maaperään monen vuosikymmenen aikana. Tutkimustulosten mukaan haittoja voitaisiin lieventää terveyslannoituksella, kertoivat Metlan tutkijat tänään Harjavallassa pidetyssä seminaarissa.

Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää Harjavallassa sekä sulaton ympäristön saastumisastetta että erityisesti raskasmetallihaittojen lieventämismahdollisuuksia. Tätä varten perustettiin eri etäisyyksille sulatosta terveyslannoituskokeita, joissa selvitettiin erilaisten lannoitusten vaikutuksia metsän ekosysteemiin viiden vuoden ajan.

Raskasmetallien (mm. kupari, nikkeli, sinkki, lyijy) aiheuttamia myrkkyvaikutuksia havaitaan Harjavallan sulaton ympäristössä sekä maaperässä että sen pieneliöstössä samoin kuin metsien puustossa ja aluskasvillisuudessa. Haittavaikutukset ovat rajuimmat puolen kilometrin säteellä sulatosta, ja ne lievenevät sitä mukaa, mitä kauemmas siitä edetään. Kahdeksan kilometrin etäisyydellä puusto ja aluskasvillisuus alkavat muistuttaa normaalia suomalaista metsää, vaikka mitatut raskasmetallipitoisuudet ovat vielä selvästi tausta-alueita korkeammalla. Sen sijaan puolen kilometrin säteellä sulatosta maaperän orgaanisen kerroksen ravinnevarat, varsinkin kalsium, magnesium ja ja kalium, ovat käyneet vähiin. Puuston ja kasvien ravinteiden puutetta ovat vielä pahentaneet raskasmetallien aiheuttamat vakavat vauriot puiden juuristoille sekä puiden kanssa symbioosissa eläville mykorritsoille eli sienijuurille. Ravinnepuutosten seurauksena puut ovat pahoin harsuuntuneita, ja niiden kasvu on lähes pysähtynyt. Metsän aluskasvillisuus puuttuu tällä etäisyydellä miltei kokonaan.

Ravinnepuutosten aiheuttamiin ongelmiin tutkijat ryhtyivät etsimään ratkaisua ravinteiden lisäyksestä. - Viisi vuotta kestäneiden lannoituskokeiden tulokset osoittavat, että saastuneiden metsien kalkituksella ja hidasliukoisten ravinteiden lisäyksellä voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia maaperän ravinnetilaan ja puuston kasvuun, kertoo professori Eino Mälkönen Metlasta. Kalkituksesta yksin todettiin olevan hyötyä erityisesti puiden juuristoille. Sekä kalkitus että sitä monipuolisempi niinsanottu kunnostuslannoitus paransi kumpikin puiden kasvua. Sulattoa lähinnä olevien puiden kasvu parani suhteellisesti eniten, ja lievempää kasvun paranemista oli havaittavissa aina 4 kilometrin etäisyydelle saakka. Kuitenkin kaikkein paras puuston kasvun kannalta oli metsikön neulasanalyysiin perustuva lannoitus, joka sisälsi kalkin ja magnesiumin lisäksi myös typpeä. Sen vaikutus säilyi sulaton lähimetsiköissä koko viisivuotisen tutkimusjakson ajan. Millään lannoituksella ei kuitenkaan ollut vaikutusta maaperän ravinteisuutta ylläpitävään pieneliöstöön, jonka elpyminen olisi pitkällä tähtäyksellä välttämätöntä.

Päästövähennyksistä huolimatta maaperään vuosikymmenien aikana kertyneet raskasmetallit vähenevät erittäin hitaasti ilman ennallistamistoimenpiteitä. Kunnoltaan heikkeneviä metsiköitä tulisi siksi lannoittaa ajoissa, ettei puuston kunto rapistu toipumisrajan alapuolelle. Samalla on muistettava, että lannoitus ei missään olosuhteissa voi korvata päästöjen vähentämistä.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätiedot: Prof. Eino Mälkönen, puh. 09-8570 5460, 040-546481 Metlan tiedotus, puh. 09-8570 5260


Metlan tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla Tiedotus: (info@metla.fi)