[METLA Tiedote]
17.6.1998

Kylmä alkukesä löi kiilan lehtipuiden nopeasti alkaneeseen kehitykseen, havupuiden paksuuskasvu viivästynyt vain pohjoisessa

Tuomen ja pihlajan  kukinta sekä koivun lehtien kasvu ovat tällä hetkellä suunnilleen samassa aikataulussa kuin viime vuonna. Toukokuun alun lämpimät säät lupailivat niille jopa kymmenen päivää viimevuotista varhaisempaa kehitystä, mutta toukokuun lopulla alkanut kylmä sääjakso hidasti sitä huomattavasti,  kertovat MMT Eero Kubin ja tutkija Jarmo Poikolainen Metsäntutkimuslaitokselta.

Koivun lehtien kasvu oli vielä toukokuun 20. päivän tienoilla viime vuotista edellä, Etelä- ja Keski-Suomessa 10-12  päivää ja Pohjanmaalla sekä  Kainuussa noin viikon.  Tällä hetkellä koivun lehdet alkavat olla täysikasvuisia jo Oulun korkeudelle asti. Pohjoisimmassa Lapissa lehdet ovat vasta hiirenkorvalla.

Tuomi kukkii jo Etelä-ja Keski-SuomesSa aina Oulun läänin pohjoisosiin saakka. Etelä-Suomessa tuomi puhkesi kukkaan jo heti toukokuun puolivälin jälkeen. Pohjoisen kylmä sää viivästytti tuomen kukintaa Oulun korkeudella niin, että  kukinta alkoi vasta 8.-9.6. eli lähes päivälleen samaan aikaan kuin viime vuonna. Pohjois-Lapissa tuomen kukkimista saadaan odotella säistä riippuen vielä 2-3 viikkoa. Viime vuonna tuomi kukki Utsjoella vasta kesäkuun lopussa.

Pihlaja aloitti kukintansa Etelä- ja Kaakkois-Suomessa suurin piirtein samoihin aikoihin kuin viime vuonna. Esimerkiksi Joensuussa  pihlaja tuli kukkaan kesäkuun alkupuolella (12.6) eli samaan aikaan kuin viime kesänä. Oulun seudulla pihlajan kukinta on juuri alkamassa eli se on viime vuotiseen verrattuna viikon myöhässä. Viime vuonna pihlajan kukinta eteni Etelä-Suomen rannikolta Lappiin noin kuukaudessa. Kilpisjärvellä pihlaja kukki viime vuonna vasta heinäkuun puolen välin tienoilla (17.7).

Lehtipuiden kukintaa ja lehtien puhkeamista koskevat tiedot saadaan Metsäntutkimuslaitoksen koko maan kattavasta fenologisesta havaintoverkosta, jossa tutkitaan biologisten tapahtumien vuodenaikarytmiä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Havaintoja tehdään lisäksi myös lehtien kellastumisesta ja varisemista sekä havupuiden pituuskasvusta ja kukkimisesta. Havaintoverkon avulla seurataan myös tärkeimpien marjojen ja sienten sadon kehittymistä sekä joidenkin metsätuhojen esiintymistä. Fenologisen seurannan tuloksia on saatavilla myös internetissä osoitteessa: http://mustikka.metla.fi/feno98.
 

Pohjoisessa havupuiden paksuuskasvu hidasta

Männyn ja kuusen paksuuskasvu käynnistyi Etelä-Suomessa edellisvuoden tapaan toukokuun lopussa. Viileästä keväästä huolimatta havupuiden paksuuskasvun oletetaan kehittyvän suhteellisen normaalisti, kertoo MMT Pekka Nöjd Metsäntutkimuslaitokselta. Vain pohjoisimmissa osissa Suomea havupuiden paksuuskasvu on viime vuotta hitaampaa.

Männyn ja kuusen paksuuskasvu käynnistyi Etelä-Suomessa noin viikkoa ennen touko-kesäkuun vaihdetta. Viileästä loppukeväästä huolimatta ajankohta on aiempiin havaintoihin verrattuna normaali. Rovaniemen korkeudella  männyn ja kuusen kasvu alkoi kesäkuun kymmenennen päivän molemmin puolin eli aiempiin havaintoihin verrattuna hieman keskimääräistä myöhemmin. Aivan pohjoisimmassa osassa Suomea havupuiden paksuuskasvu ei todennäköisesti ole alkanut vielä laisinkaan.

Männyn pituuskasvu alkoi maan etelä- ja keskiosissa viime vuotista varhemmin. Pohjois- Suomessa pituuskasvu on edennyt viimevuotiseen tahtiin. Esimerkiksi Pyhätunturin seudulla männyn pituuskasvu alkoi tänä vuonna vuonna kesäkuun ensimmäisinä päivinä kuten viime kesänäkin. Kuusen pituuskasvun alkaminen on puolestaan noudattanut lähes täysin viime vuotta kautta maan;
Saariselällä se alkoi jo muutamaa päivää viimevuotista aiemmin.

Yksittäisten havupuiden paksuuskasvua seurataan puun rungon ympärille kiinnitettävillä kasvupannoilla, jotka tallentavat havaintoja ympäri vuoden. Vuosittaisen seurannan lisäksi   kasvupannoilla voidaan tehdä havaintoja puiden rungon ympärysmitan vuorokautisista vaihteluista. Puun rungon ympärille asetettu  panta mittaa rungossa tapahtuvia vaihteluita tunnin välein.

Havupuiden pituuskasvukausi on lähes kuukauden lyhyempi kuin havupuiden paksuuskasvukausi. Molemmat alkavat suurin piirtein samoihin aikoihin eli toukokuun lopussa, mutta pituuskasvu  päättyy jo kesäkuun lopussa. Havupuiden paksuuskasvu jatkuu aina elokuun alkupuolella saakka. Paksuuskasvua mittaava panta on jo vanha keksintö. Sen sijaan koko maan kattava satojen automaattisten tietokoneisiin liitettyjen kasvupantojen verkosto on aivan uutta. Kasvupannoilla voidaan kesän aikana seurata puiden paksuuskasvua päivän tarkkuudella tai jopa tunnin tarkkuudella. Pituuskasvua mitataan kiikarilla, metrimitalla ja jopa videokameralla.

Havaintokarttoja webissä: http://mustikka.metla.fi/feno98/

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Havupuiden paksuuskasvusta: MMT Kari Mielikäinen puh. 040- 534 9296 tai 09- 85 705 350 ja
MMT Pekka Nöjd puh. 09- 85 705 325 ,
Lehtipuiden lehtien puhkeamisesta, kukinnasta ja havupuiden pituuskasvusta: MMT Eero Kubin, puh. 08- 5 312 261 ja tutkija Jarmo Poikolainen, puh. 08- 5 312 200


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/