[METLA Tiedote]
29.6.1998

Keski-ikäiset ja -tuloiset miehet sijoittavat metsiin

Tyypillinen metsätilaan varojaan sijoittava on hieman alle 50-vuotias mies, ja ostajista 60 prosentilla on ennestään metsäomaisuutta. Metsää ostavien ansiotulot eivät juuri poikkea palkansaajien keskimääräisistä tuloista, mutta varallisuutta heillä on selvästi enemmän kuin muilla suomalaisilla. Metsäntutkimuslaitoksella tehdystä tutkimuksesta ilmenee myös, että metsätilat ostetaan yleisimmin omalta asuinpaikkakunnalta. Tärkein peruste kiinteistön hankinnalle on metsätalouden harjoittaminen ja metsänhoito. Silti metsään sijoittaneilla ei useinkaan ole riittävästi tietoja tilojen kauppahinnoista tai kohteen metsävaroista.     

Metsäsijoittajan muotokuva -tutkimuksessa kartoitettiin ostajien taustaa, metsätaloudellista aktiivisuutta, tulojen ja varallisuuden määrää sekä käytössä olleita tietoja ostopäätöstä tehtäessä. Kaupan valmistelussa tarvitaan tietoja paitsi maksetuista kauppahinnoista myös kiinteistön metsävaroista.

Ennestään metsää omistava, 48-vuotias mies on tyypillinen suomalainen metsäsijoittaja. Metsäkiinteistöt sijaitsevat lähellä ostajien asuinpaikkaa; jopa 70 prosenttia metsätilojen ostajista asuu ostetun tilan kanssa samassa kunnassa. Tutkimuksesta ilmenee myös, että hankitun kiinteistön keskikoko on noin 24 hehtaaria, ja useimmilla metsäsijoittajilla on omistuksessaan aiemmin hankittua metsää. Kaupan jälkeen tyypillinen ostaja omistaa keskimäärin 60 hehtaaria metsää.

Metsäsijoittaminen perustuu ennen muuta taloudellisille arvoille, vaikka metsien monikäytöstä ja virkistysarvoista puhutaan paljon, toteaa Metlan vanhempi tutkija Simo Hannelius. Hänen mukaansa puuntuotanto, siihen tähtäävä metsänhoito, pitkäjänteisyys ja turvallisuus ovat sijoittajien tärkeimmät ostomotivaatiot. Ostajilla on kuitenkin kiinteistökauppaa tehdessään puutteelliset tiedot tilojen kauppa-hinnoista ja metsävaroista: Vain 34 prosentilla ostajista oli käytössään hankitun tilan metsäsuunni-telmatiedot. Arviolausuntoja oli runsaalla 60 prosentilla ostajista. Metsänostajien käytössä olevista lausunnoista 71 prosenttia oli metsänhoitoyhdistysten laatimia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös metsäsijoittajien tulojen ja varallisuuden määrää. Metsäsijoituksia tehneiden ansiotulot ovat vain hieman palkansaajien keskiarvoa korkeammat. Pääomatuloja ja verotettavaa varallisuutta on selvästi enemmän kuin muilla kansalaisilla. Suomen suurituloisin ja varakkain väestönosa ei juuri näytä olevan kiinnostunut metsäsijoituksista.

Tutkimuksen aineiston lähtökohtana oli Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteri, josta poimittiin kolmannes vähintään 10 hehtaarin kokoisten metsätilojen kaupoista vuonna 1995. Kauppoja tehneiden yksityisten sijoittajien haastatteluaineisto kerättiin postikyselyllä, johon vastasi 258 metsätilan ostajaa. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin verohallituksen tulo- ja varallisuusveroaineistoa.

Tutkimus on osa metsätilojen arvonmääritysmenetelmien kehittämiseen liittyvästä kokonaisuudesta. Tutkimustyö on tehty Metsäntutkimuslaitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä ja pääosin maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusvaroilla.

Suomen metsämaan omistus

(Metsätilastollinen vuosikirja 1997, Metla)

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: MMM Simo Hannelius, puh. 09-85701 / 049-703 147, e-mail: simo.hannelius@metla.fi

Julkaisu: Hannelius, S. 1998. Metsätilojen markkinat kiinteistökaupan vapautuessa. Metsäsijoittajan muotokuva. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 673.


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/