[METLA Tiedote]
19.5.1998

Ruskomäntypistiäiskanta kurissa lähes koko Suomessa

Viime kesän helteet eivät kasvattaneet ruskomäntypistiäiskantaa suureksi ainakaan täksi kesäksi. Ankaria tuhoja ei ole odotettavissa, vaikka paikoitellen ainakin Savossa männyn neulasia syöviä toukkaryhmiä voi esiintyä viimevuotista runsaammin. Pilkkumäntypistiäiskannan kehitys viime kesän esiintymisalueilla selvitetään toukokuun lopulla kerättävien näytteiden avulla, lupaa tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitoksesta.

Ruskomäntypistiäisennuste perustuu talven aikana kerättyihin oksanäytteisiin, joista tutkittiin neulasissa talvehtivien munien määrä ja kehityskelpoisuus. Näytteitä kerättiin kolmen metsäkeskuksen, Rannikon, Lounais-Suomen ja Etelä-Savon alueilta 26 metsiköstä 10 kunnassa. Läntisimmistä kohteista, Hangosta, Alastarosta ja Oripäästä munia löytyi hyvin vähän, mutta Savossa kanta oli hiukan voimistunut viime vuodesta. Suurin munamäärä, 70 tervettä munaa puolen metrin mittaisessa näyteoksassa, löytyi Savonlinnasta. Tilanne ei ole hälyttävä, sillä vasta 200-250 tervettä munaa oksassa merkitsee hyväkuntoisissa metsissä sellaista toukkamäärää, että kaikki vanhat neulaset tulevat syödyiksi. Ruskomäntypistiäisten ravinnoksi kelpaavat vain edellisten vuosien neulaset.

Pilkkumäntypistiäistä pidetään ruskomäntypistiäistä vakavampana tuholaisena, koska toukille kelpaavat myös uusimmat, saman vuoden neulaset. Viime kesänä laji esiintyi normaalia runsaampana Siika- ja Pyhäjokilatvan alueella Pohjanmaalla. Esiintymiä todettiin ainakin Kestilässä, Pyhännässä, Pulkkilassa, Piippolassa, Kärsämäellä, Haapavedellä, Haapajärvellä, Reisjärvellä, Oulaisissa, Merijärvellä ja Pyhäjoella kaikkiaan yli 200 000 hehtaarilla. Enimmäkseen neulasvauriot jäivät lieviksi, mutta paikoin mäntyjen latvukset harsuuntuivat selvästi syönnin seurauksena. Pilkkumäntypistiäiskanta runsastui viime kesänä myös Satakunnan Harjavallassa sekä Kauhajoen Lauhanvuorella samoilla alueilla, joilla niiden aiheuttamia tuhoja esiintyi vuosikymmenen alkupuolella.

Pilkkumäntypistiäinen talvehtii kotelokopassa maassa. Kannan kehitys ja tuhon jatkumisen uhka tutkitaan kotelokoppanäytteistä, joita voidaan kerätä vasta kun routa on täysin sulanut karike- ja humuskerroksesta. Ennuste tulevalle kesälle valmistuu touko-kesäkuun vaihteessa. Pilkkumäntypistiäisaikuisten runsautta ja parveilua tuhoalueilla tutkitaan kesällä myös uudella, kehitteillä olevalla feromoniansa- menetelmällä. Ansoissa käytetään houkuttimena naaraiden erittämää tuoksuainetta, sukupuoliferomonia, joka vetää tehokkaasti koiraita puoleensa.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:Tutkija Martti Varama, puh. (09) 857051


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/