[METLA Tiedote]
16.6.1998

Pilkkumäntypistiäisistä ei vakavaa uhkaa tänä kesänä

Pilkkumäntypistiäistoukkien aiheuttamat neulastuhot eivät kesän mittaan muodostu niin ankariksi, että torjuntaan kannattaisi ryhtyä. Tuholaiskanta on viime vuodesta hieman voimistunut paikoin Satakunnan Harjavallassa ja Pohjanmaan Siikalatvalla, mutta se ei vielä merkitse vakavaa uhkaa männiköille, toteaa tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitoksesta. Myöskään ruskomäntypistiäiset eivät aiemmin annetun ennusteen mukaan aiheuta pahoja tuhoja tänä vuonna.

Pilkkumäntypistiäisennuste perustuu koealoihin, joilta tutkittiin maassa talvehtineiden kotelokoppien runsaus ja kunto. Näytteitä kerättiin kaikkiaan 32 metsiköstä Pyhtäältä, Tuusulasta, Harjavallasta, Kokemäeltä, Kauhajoelta sekä viidestä Siikalatvan kunnasta Pohjanmaalta: Kärsämäeltä, Pyhännältä, Piippolasta, Kestilästä ja Pulkkilasta.

Pilkkumäntypistiäisiä on eniten Harjavallan Hiittenharjulla, missä neliömetriltä todettiin kuoriutuvan 2-4 pilkkumäntypistiäisaikuista. Siikalatvalla määrä on puolet tästä eli 1-2 aikuista neliömetriltä. Siikalatvan arvio tosin perustuu pienempään koealamäärään, sillä Pohjois-Pohjanmaan kosteapohjaiset ja soistuneet metsät vaikeuttivat koealamenetelmän käyttöä. Todetut määrät eivät kuitenkaan ole hälyttävän korkeita, sillä kriittisenä lukuna pidetään vasta 12-25 pilkkumäntypistiäisaikuisen kuoriutumista neliömetriltä. Lisäksi viime kesän suotuisat säät saivat metsät elinvoimaisiksi ja samalla tuhoja kestävämmiksi. Pilkkumäntypistiäistä pidetään ruskomäntypistiäistä pahempana tuholaisena, koska niiden toukille kelpaavat ravinnoksi myös uusimmat, saman vuoden neulaset.

Tänä vuonna pilkkumäntypistiäisten kuoriutuminen kotelokopista alkoi touko-kesäkuun vaihteessa. Naaraiden munimista munista toukat kuoriutuvat noin kolmessa viikossa. Kaikista munista ei kuitenkaan aina kehity toukkia, sillä pienet loiskiilupistiäiset saattavat tuhota niistä valtaosan. Kesällä pilkkumäntypistiäiskannan kehitystä seurataan eri alueilta kerättävien kotelokoppa- ja munanäytteiden avulla.

Pilkkumäntypistiäisaikuisten runsautta ja parveilua tutkitaan myös 20 kohteessa uudella kehitteillä olevalla feromoniansa-menetelmällä. Ansassa on houkuttimena synteettistä naaraan sukupuolituoksuainetta, joka vetää tehokkaasti koiraita puoleensa. Ansan pohjana olevaan liimalevyyn takertuneiden koiraiden määrästä voidaan päätellä kannan runsaus ja parveiluajankohta. Menetelmä tarjoaa valmistuttuaan helppokäyttöisen keinon kannan seurantaan.

 
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:Tutkija Martti Varama, puh. (09) 857051


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/