[METLA Tiedote]
3.7.1998

Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallinen marja- ja sieniverkosto:

Kylmät säät ja sateet luonnonmarjojen kiusana - marjasadoista silti paikoin runsaat

Mustikka, puolukka ja suomuurain ovat tänä kesänä kukkineet hyvin, mutta satotaso laskee monin paikoin keskinkertaiseksi, koska kovat tuulet ja rankkasateet ovat varistaneet kukkia ja pölytys on lievästi epäonnistunut kylmien säiden ja sateiden takia. Sen sijaan kauppasienten satoennuste on kolmen edellisen heikohkon sienivuoden jälkeen valoisa, kertoo marja- ja sienisatoseurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasemalta.

Mustikka alkoi kukkia Etelä-Suomessa 18.5.1998 eli viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna. Pohjoisimpaan Lappiin asti kukinta oli edennyt kesäkuun loppuun mennessä (kuva 1). Mustikan kukinnan kesto läpi Suomen oli tänä vuonna 45 päivää. Kukinta edistyi ripeästi toukokuussa kahden lämpimän viikon aikana, mutta kesäkuun alun kylmä ja sateinen jakso jarrutti kukintaa koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa esiintyi paikoin lievää hallaa kesäkuussa, mutta maakunnallisiin satoennusteisiin hallat eivät juuri vaikuttaneet. Raakilevaihe on edennyt kesäkuun loppuun mennessä Oulun korkeudelle ja idässä Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamaille (kuva 2).

Kuva 1. Mustikan kukinta

Mustikan satoarvio on kukkien ja raakileitten lukumäärien perusteella Itä-Suomessa runsas ja muualla Suomessa keskinkertainen. Puolet tutkituista mustikkametsistä (150 metsää, joissa 750 koeruutua) antoi viitteitä keskinkertaisesta satotasosta, ja erittäin runsaita mustikkametsiä oli joka kymmenes. Viime vuonna yli puolet mustikkametsissä tehdyistä havainnoista kukinta- ja raakilevaiheessa osoitti erittäin runsasta satotasoa. Mustikan kypsyminen oli viime vuonna runsaan viikon myöhässä normaaliin vuoteen verrattuna, ja tänä vuonna ollaan vielä viime vuodenkin kypsymisaikataulusta muutama päivä jäljessä.

Kuva 2. Mustikan raakilet

Puolukkaa kukinnan perusteella Etelä- ja Keski-Suomeen keskinkertaisesti tai paikoin runsaastikin - hillanäkymät valoisimmat Lapissa

Ensimmäiset havainnot kukkivista puolukkametsistä ovat Miehikkälän, Anttolan ja Mikkelin seuduilta 7.6.1998, mutta laajemmin puolukan kukinta alkoi 11.6. (kuva 3). Eteläisimmällä rannikkokaistaleella kukinta alkoi kuitenkin muutamia päiviä myöhemmin. Viime vuonna kukinta alkoi Salpausselkien eteläpuolella samoihin aikoihin 9.-12.6.1997. Kesäkuun sateitten ja viileitten säitten takia kukinta edistyi hitaasti, Kainuuseen kukinta oli edennyt kesäkuun lopulla. Puolukan kukinta on viime vuoteen verrattuna runsaan viikon myöhässä Oulun ja Lapin lääneissä. Kukinnan perusteella satoarvio on joissakin tutkimusmetsissä erittäin runsas, mutta paikoin se jää keskinkertaiseksi tai melko heikoksi kesäkuun voimakkaiden rankkasateiden, tuulten ja satunnaisesti esiintyneiden hallojen takia.

Puolukan kukinta

Suomuuraimen kukinta alkoi Kymenlaakson ja etelärannikon soilla 5.-10.6.1998 ja eteni kesäkuun puoliväliin mennessä Kainuun soille (kuva 4). Kukinta kesti etelästä Lapin perukoille asti 26 päivää. Joka kolmannella tutkituista soista kukinta oli niin runsasta, että sen perusteella on odotettavissa runsas tai erittäin runsas sato. Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjanmaan soilla satotaso kärsii, koska rankkasateet ja voimakkaat tuulet ovat pudottaneet etenkin avosoiden kukkien terälehtiä, jolloin pölyttävät hyönteiset eivät niitä löydä. Myös pölyttäviä hyönteisiä on ollut määrällisesti vähän. Lapin soilla satoennuste on hyvä myöhäisestä kukinnasta johtuen.

Suomuuraimen kukinta

Sienisato viime vuotista runsaampi

Ensimmäiset herkkutatit ja koivunpunikkitatit ovat nousseet metsiimme. Sateisesta ja viileästä alkukesästä johtuen pieniä itiöemien alkuja on melko paljon tulossa. Kauppasienten satoennuste on kolmen edellisen heikohkon sienivuoden jälkeen valoisa.

Lisätietoja: Kauko Salo, puh. 013-2514034, fax: 013-2514111, e-mail:kauko.salo@metla.fi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/