[METLA Tiedote]
26.8.1997

Metsien puuvaranto lisääntynyt ja puuston kasvu pienentynyt Keski-Suomessa

Viime kesänä tehdyn metsien inventoinnin mukaan Keski-Suomen metsät kasvavat nyt vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa, vaikka puuta on metsissä enemmän. Samansuuntainen tulos havaittiin vuoden 1994 mittauksissa eteläisimmän Suomen metsissä, kertoo valtakunnan metsien inventoinnista vastaava professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitokselta.

Vuoden 1996 mittausten mukaan puusto kasvoi vuosina 1992–96 Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella keskimäärin 6,72 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 2,2 % vähemmän kuin vuosina 1986–90. Aikaisempien inventointien mukaan kasvu oli tasaisesti kohonnut 1970-luvun alusta lähtien. Kuusen kasvu on pienentynyt lähes 5 prosenttia. Männyn kasvu on puolestaan lähes sama kuin viisi vuotta sitten, vaikka kasvavaa mäntypuustoa on metsissä nyt 15 prosenttia enemmän. Myös koivun kasvu on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tulokset ovat osa valtakunnan metsien yhdeksättä inventointia (VMI9), joka aloitettiin Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta viime kesänä.

Kasvun alenemisen yksi syy lienee se, että metsänparannusten vaikutukset kasvuun on jo saavutettu. Toisaalta yksittäisten puiden kasvun taso vaihtelee vuosittain muun muassa säiden, siemenvuosien ja erilaisten tuhojen yleisyyden takia. Keski-Suomessa männyt ovat kasvaneet noin 20 prosenttia pitkäaikaista keskitasoa heikommin, kuusen kasvu on ollut lähellä pitkäaikaista keskitasoa, ja koivun kasvu ollut 10 prosenttia alempana.

Mäntyä metsissä reilusti enemmän kuin viisi vuotta sitten, kuusi vähentynyt Puuston kokonaistilavuus metsätalouden piiriin kuuluvalla maalla on 159 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 7 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viisi vuotta sitten (taulukko). 1980-luvun alkuun verrattuna puuta on Keski-Suomen metsissä 15 prosenttia enemmän. Puustosta sekä mäntyä että kuusta on noin 40 prosenttia.

Kuusen tilavuus on hieman pienentynyt viiden vuoden aikana, kun vanhojen kuusikoiden uudistaminen on vilkastunut. Männyn tilavuus on lisääntynyt 15 prosenttia, koivun tilavuus 4 prosenttia ja muiden lehtipuiden 26 prosenttia.

Ensiharvennustarpeita vähemmän kuin muualla maassa Metsänhoidollisin perustein arvioituna Keski-Suomen metsissä tulisi seuraavan kymmenvuotiskauden aikana tehdä ensiharvennuksia 240 000 hehtaarilla, eli noin kaksinkertaisesti edelliskauteen verrattuna, jotta metsien tuleva, puuntuotannon kannalta suotuisa kehitys saataisiin turvattua. Koko maassa ensiharvennustarve on lähes kolminkertainen tehtyihin verrattuna, joten Keski-Suomessa ensiharvennuksista on huolehdittu keskimääräistä paremmin.

Muita harvennuksia ehdotetaan inventoinnissa 140 000 hehtaarille. Metsänhoidollisin perustein voitaisiin uudistushakkuita tehdä 190 000 hehtaarilla, mikä tosin pienentäisi hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Varttuneet kasvatusmetsät ja uudistuskypsät metsät hieman vähentyneet Menneiden vuosikymmenien voimakkaat hakkuut sekä hakkuutoiminnan uusi vilkastuminen viime vuosina näkyvät selvästi Keski-Suomen metsien kehitys- ja ikäluokkarakenteessa: Varttuneita kasvatusmetsiä on 23 prosenttia, kun puuntuotannon kannalta määriteltyjen tavoitejakaumien mukainen osuus on 30 prosenttia. Uudistuskypsiä metsiä on noin 14 prosenttia, mikä lähestulkoon vastaa tavoitejakauman mukaista 15 prosenttia. Sekä varttuneiden kasvatusmetsien että uudistuskypsien metsien osuudet ovat pienentyneet viimeisten viiden vuoden aikana.

Kaksi kolmasosaa avainbiotoopeista jo suojelluilla alueilla Inventoinnissa metsien biologista monimuotoisuutta arvioitiin selvittämällä lahopuun määrä ja yleisyys sekä avainbiotooppien eli metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonmuodostumien esiintyminen. Maastossa kirjattiin kaikki havaitut avainbiotoopit, joihin kuuluvat muun muassa purojen ja muiden pienvesistöjen varret, lähteet, harvinaiset lehdot ja suot, jyrkänteet, hietikot jne. Avainbiotooppeja Keski-Suomen metsissä on arviolta yhteensä noin 83 000 hehtaaria, näistä kaksi kolmannesta on inventoinnin tekijöiden mielestä arvokkaita. Suojelluilla alueilla avainbiotoopeista sijaitsee 9 000 hehtaaria.

Uuden metsänhoitolain tarkoittamien, metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelemättä jättämisestä maanomistaja voi saada ympäristötukilain mukaisen korvauksen, tai niiden käsittelyyn myönnetään poikkeuslupa. Tällaisia lain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä Keski-Suomessa on VMI:n mukaan noin 15 000 hehtaaria, eli 1,1 prosenttia metsätalouden maasta, tästä 6 000 hehtaaria on jo suojelluilla alueilla. Suurin osa (9 000 hehtaaria) näistä lain tarkoittamista kohteista sijaitsee soilla.

Lahopuuta keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla VMI9:ssä mitataan ensimmäistä kertaa myös käyttöpuuksi kelpaamattoman kuolleen puun tilavuus ja laatu; aiemmin on mitattu vain käyttöpuuksi kelpaava kuollut puu. Lahopuu on tärkeä monen uhanalaisen eliölajin elinympäristönä ja siten keskeinen metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Sekä pystyssä että maassa olevasta kuolleesta puusta arvioitiin puulaji ja mitattiin puun tilavuus, järeys ja lahoamisaste.

Kuollutta puuta on Keski-Suomessa metsä- ja kitumaalla yhteensä 4,1 miljoonaa kuutiometriä, tästä pystypuuta on 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Kuollutta puuta on siis keskimäärin 3,0 kuutiometriä hehtaarilla. Kuolleesta puusta tunnistettiin havupuuksi reilut kaksi kolmannesta, koivuksi 12 prosenttia ja esimerkiksi haavaksi 2 prosenttia.

VMI9:n maastomittauksilla monipuolista tietoa metsistä Valtakunnan metsien yhdeksäs inventointi (VMI9) on edennyt kesän 1997 aikana Etelä-Pohjanmaalle, Ahvenanmaalle ja Vaasan ympäristöön. Ensi kesänä mittauksia tehdään eteläisimmässä Suomessa alkaen Kymen metsäkeskuksen alueelta. Suuralueittaiset kuten metsäkeskuksittaiset inventointitulokset perustuvat maastomittauksiin, jotka tehdään systemaattisesti yli maan sijaitsevilta koealarypäiltä. Maastossa mitataan tai arvioidaan yhteensä noin 150 erilaista metsiin liittyvää tunnusta. Kunnittaiset ja muut pienalueittaiset tulokset lasketaan puolestaan uudella monilähteisellä inventoinnilla, jossa maastotiedot yhdistetään satelliittikuviin ja muuhun numeeriseen tietoon.

________________________________________________________________________________________

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: * Professori Erkki Tomppo, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-8570 5341, 040-502 8555
* Tutkija Helena Henttonen, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-8570 5316
* Tutkija Heli Mikkelä, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-8570 5294

Keski-Suomen metsävaratietoja
	                  VMI8 (1991)	VMI9 (1996)    muutos	
Maapinta-ala              1 623 000 ha    1 624 900 ha		
- metsätalouden maata	  1 394 000 ha    1 395 000 ha 		
- metsämaata      	  1 327 000 ha    1 330 000 ha		
Puuston kokonais-
tilavuus                  152 milj. m3	159 milj. m3       + 5 %	
- mänty                   58,0 milj. m3	66,6 milj. m3    + 15 %	
- kuusi                   68,0 milj. m3	65,0 milj. m3    - 4 %	
- koivu                   20,6 milj. m3	21,4 milj. m3      + 4 %	
- muu lehtipuu             4,5 milj. m3	 5,7 milj. m3      + 26 %	
Puuston vuotuinen 
kasvu                     6,87 milj. m3	6,72 milj. m3    - 2,2 %	
- mänty                   2,80 milj. m3   2,79 milj. m3    +/- 0 %	
- kuusi                   2,62 milj. m3   2,50 milj. m3     -4,6 %	
- lehtipuu                1,45 milj. m3   1,44 milj. m3     -0,7 %
Avainbiotooppeja yhteensä                 83 000 ha
- näistä suojeltu                          9 000 ha
Metsänhoitolan tarkoittamia erityisen
tärkeitä elinympäristöjä                  15 000 ha
- näistä suojeltu                          6 000 ha	
Lahopuuta                                  4,1 milj. m3 		
- keskimäärin hehtaarilla	             3,0 m3/ha		

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/