METSÄKESKUSTEN VÄLILLÄ SUURIA TEHOKKUUSEROJA

Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo kärjessä

Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat olleet tehokkaimpia metsälautakuntia viime vuosina. Uusien metsäkeskusten tulisi ottaa mallia niiden toimintatavoista. Tämä ilmenee Metsäntutkimuslaitoksessa ilmestyneestä julkaisusta, jossa on vertailtu metsälautakuntien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Jos kaikki metsälautakunnat olisivat toimineet yhtä tehokkaasti kuin Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, resursseja olisi voitu säästää jopa 20 prosenttia, toteavat tutkijat Harri Hänninen ja Esa-Jussi Viitala. He korostavat, että sittemmin eduskunta on vähentänyt valtionapuja tätäkin enemmän eli noin 25 prosenttia.

Metsälautakuntien tehokkuus vaihteli paljon eri toiminnoissa. Tehokkaimmin oli hoidettu tienrakennus ja metsäsuunnittelu. Sen sijaan lainvalvonta ja hankekäsittely kaipasivat erityisen paljon tehostamista. Myös ojituksessa ja metsänomistajien koulutuksessa oli vielä parantamisen varaa. Erot metsälautakuntien välillä olivat suuria.

Esimiehet avainasemassa
Tutkimuksen mukaan esimiesten toiminta ratkaisee metsälautakunnan tehokkuuden. Parhaissa yksiköissä esimiehet tukivat ja antoivat palautetta alaisilleen säännöllisesti. Lisäksi he olivat pyrkineet aktiivisesti ratkaisemaan työyhteisössä ilmaantuneita ristiriitoja. Työntekijöiden osaamiseen panostettiin, ja heidän ammattitaitoansa ja valmiuttaan vaihtaa tehtäviä tarpeen vaatiessa monipuolistettiin määrätietoisesti. Myös ryhmätyöskentelyä oli kannustettu. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat työilmapiiriin. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa työntekijät olivat kaikkein tyytyväisimpiä työhönsä ja esimiehiinsä. He pitivät vallitsevia johtamistapoja nykyaikaisina, joustavina ja aloitteellisuuteen rohkaisevina. Tyytyväisyyttä lisäsi näiden yksiköiden avoimuutta ja epämuodollisuutta korostava viestintäkulttuuri.

Tehokkuus ja vaikuttavuus kulkevat pääosin käsi kädessä Tutkijat korostavat, että tehokkuus on vain toinen puoli metsälautakuntien toiminnan menestyksellisyyden arviointia. Sen ohella on syytä tarkastella, kuinka vaikuttavaa toiminta on ollut eli onko metsäpolitiikan keskeiset tavoitteet pystytty saavuttamaan. Tulosten mukaan tehokkuus ja vaikuttavuus kulkevat pääosin käsi kädessä. Siellä missä toiminta on tehokasta, se on myös vaikuttavaa. Pohjois-Savo on tästä hyvä esimerkki.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, yhdistettiinkö vuonna 1996 oikeat metsälautakunnat. Jos asiaa tarkastellaan vain tehokkuuden kannalta, yhdistämiset olivat perusteltuja. Selvän poikkeuksen muodostaa vain Koillis-Suomen ja Lapin yhdistäminen, jonka kustannussäästöt jäänevät pieniksi. Yhdistämisten seurauksia vaikuttavuuteen on huomattavasti vaikeampi arvioida.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Harri Hänninen, puh. 09-857 05 728 ja tutkija Esa-Jussi Viitala, puh. 09-857 05 745
Julkaisu: Metsälautakuntien tuloksellisuus. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 637.