[METLA Tiedote]
24.3.1997

KOIVUN KUKINTA RUNSAINTA ETELÄ- JA ITÄ-SUOMESSA;

alueelliset erot merkittäviä

Koivujen kukinta vaihtelee alueittain tänä keväänä. Parhaiten kukkivat metsätaloudellisesti arvokkaat rauduskoivut Etelä- ja Itä-Suomessa. Hieskoivu ja kuusi kukkivat koko maassa tavallista heikommin. Sen sijaan männyn käpysato on Etelä-Suomessa paikoitellen jopa ennätysmäinen, ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen siemensatoennusteesta.

Koivun kukinta ailahtelee alueittain
Rauduskoivu kukkii parhaimmin Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kymen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä kukinta on keskinkertainen ja Pohjois-Savossa hieman keskimääräistä heikompi. Muualla Suomessa koivujen kukinta on heikkoa aina Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia myöten.

Koivun siemen varisee jo loppukesällä. Tämän takia luontaista uudistamista suunnittelevan metsänomistajan kannattaa hakata koivikko siemenpuuasentoon ja muokata maa äestämällä viimeistään heinäkuun aikana, toteaa tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitoksesta.

Kuusi kukkii heikosti koko maassa
Kuusen luontaisen uudistamisen edellytykset ovat heikot parin lähivuoden aikana. Kuusen käpysato on tällä hetkellä runsas etelärannikon tuntumassa, mutta tuholaisten aiheuttamien vahinkojen takia sato jää laadultaan erittäin huonoksi. Muualla Suomessa käpysato on määrältäänkin hyvin vaatimaton.

Myös ensi vuoden siemensato jää vaatimattomaksi, sillä kuusi kukkii tänä keväänä heikosti koko maassa.

Männyllä Etelä-Suomessa erinomainen käpysato
Lähes ennätysmäisen käpysadon ansiosta männyn siemeniä varisee tänä keväänä runsaasti metsänuudistusaloille. Keskinkertaiseksi käpysato jää ainoastaan Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, muualla Suomessa sato on runsas tai erinomainen. Siemen on hyvälaatuista Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta Pohjois-Suomessa siementen huono itävyys heikentää merkittävästi uudistamistulosta. Lapin männiköissä siementen itävyys vaihtelee pääasiassa 5-50 prosentin välillä, minkä takia käpyjen keräys Lapissa ei ole kannattavaa.

Tämän keväisestä hyvästä käpysadosta nauttivat metsänomistajien lisäksi myös monet siemeniä ravinnokseen käyttävät eläimet. Käpylinnuille, käpytikoille ja oraville onkin odotettavissa hyvä lisääntymiskausi.

Keväällä 1998 variseva männyn siemensato jää varsinkin etelärannikolla selvästi tätä vuotta heikommaksi. Muualla maassa kevään 1998 käpysadon ennustetaan olevan jokseenkin keskinkertainen. Kevään 1999 siemensatoon kohdistuu taas suuria odotuksia, sillä silmujen mikroskooppitutkimusten mukaan männyn kukinta on ensi kesänä varsin runsasta ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Selvitys Kainuun männiköiden siementymismahdollisuuksista
Männyn siemenvarastot ovat huvenneet olemattomiin monin paikoin Lapissa ja varsinkin Kainuussa useiden huonojen siemenvuosien takia. Lähivuosien tilanteen ennustamiseksi Metla on tehnyt Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta erillisselvityksen tutkimalla eri-ikäisten käpyjen ja emikukkasilmujen runsautta alueen männiköissä. Lisäksi Metsähallitus on tutkinut siementen itävyyttä käpyjen keruuta varten useasta sadasta männiköstä.

Selvitysten mukaan männyn tämän kevään siemensato on suurimmassa osassa Oulun lääniä keskinkertainen. Kainuun alueella siementen itävyys vaihtelee enimmäkseen 50-80 prosentin välillä. Kuluvan talven ja kevään aikana Kainuun männiköissä toteutetaan siemenkeräys, jonka tavoitteeksi on asetettu 250 000 käpylitran kerääminen. Siementä kerätään vain etukäteen tutkituista metsiköistä, joissa siemenet omaavat kohtuullisen itävyyden. Ohjatusta siemenkeräyksestä vastaa Metsähallitus.

Vaikka mänty kukki viime kesänä Oulun läänissä erinomaisesti, todettiin talven aikana tutkituissa näyteoksissa pikkukäpyjä vain keskinkertaisesti. Onkin ilmeistä, että kukintojen pölytys on osittain epäonnistunut alueen männiköissä viime kesänä. Näinollen keväällä 1998 variseva männyn siemensato jäänee määrältään keskinkertaiseksi. Kainuun pohjoisosiin saattaa kuitenkin kehittyä runsaampi käpysato.

Silmututkimusten perusteella mänty kukkii ensi kesänä Kainuussa varsin hyvin. Mikäli kahden seuraavan kasvukauden sääolot olisivat suotuisia kukintojen pölyttymiselle ja siementen tuleentumiselle, saattaa keväällä 1999 variseva siemensato olla hyvä. Epäsuotuisat sääolot voivat kuitenkin vaikuttaa siemensatoon siten, että se jää huomattavasti nykyarviota heikommaksi.

Lisätietoja: tutkija Tatu Hokkanen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, puh. 09-857 05 445, fax 09-857 05 361, sähköposti: Tatu.Hokkanen@metla.fi

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/