[METLA Tiedote]
4.8.1997

KUUSELLA KÄPYKATOVUOSI, MÄNTY SEN SIJAAN KUKKI RUNSAASTI

Kuusella esiintyy käpykatovuosia aiempaa oletettua useammin. Usein toistuvat katovuodet vaikeuttavat kuusen luontaista uudistamista ja ovat siten osasyy uudistusalojen heikohkoon taimettumiseen, ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen siemensatoennusteesta. Tänä kesänä kuusi ei kukkinut Etelä-Suomessa lainkaan. Oulun korkeudellakin käpyjä on vielä harvakseltaan, mutta Lapissa käpyjä esiintyy jo hieman runsaammin. Mänty sen sijaan kukki tänä kesänä komeasti koko maassa.

Uusimpien seurantatulosten mukaan kuusella esiintyy täydellisiä katovuosia tai hyvin kehnoja siemensatoja keskimäärin joka toinen vuosi. Siemensatovaihtelut ovat luonteeltaan epäsäännöllisiä, joten katovuosia voi olla useitakin peräkkäin. Etelä- Suomessa 1990-luvun käpykatovuosia ovat olleet vuodet 1990, 1991, 1994 ja 1997. Kun tämän lisäksi käpytuholaiset saattavat joinakin vuosina pilata runsaankin käpysadon lähes kokonaan, kuusella on runsaita ja hyvälaatuisia siemensatoja Etelä- Suomessa vain 2-3 kertaa kymmenvuotiskaudella. Lapissa hyviä siemensatoja saattaa esiintyä vieläkin harvemmin.

Siemensadot vaihtelevat monesta syystä. Epäsäännöllinen kukkiminen ja katovuodet ovat kuusen keinoja pyrkiä välttämään laajamittaiset käpytuhot. Runsaan siemensadon aikaansaaminen vaatii niinikään puulta paljon energiaa, jonka tuottamiseen sen voimavarat eivät riitä joka vuosi."Katovuosien yleisyyttä ei olla ehkä riittävästi tiedostettu, sillä kuusen kävyt voivat pysyä kiinni puussa parikin vuotta siementen varisemisen jälkeen. Tällöin saattaa helposti syntyä harhakuva todellisuutta runsaammista ja useammin toistuvista käpysadoista", toteaa tutkija Tatu Hokkanen Metlasta.

Siemensatoennuste tärkeä apuväline metsänuudistamisessa Hyvinä siemenvuosina kuusen siemensadot ovat todella runsaita. Suuret vuotuiset vaihtelut pitäisikin ottaa nykyistä paremmin huomioon metsiä uudistettaessa. Siemensatoennusteet ovat yksi keskeinen apuväline, kun päätetään metsän uudistamistavasta tai uudistamishakkuun ajankohdasta.

Eläinkuntakin reagoi kuusen käpykatoon: käpytikat ovat lähteneet vaeltamaan kohti parempia ruokamaita. Levottomasti liikehtiviä käpytikkoja on havaittu heinäkuun puolivälistä lähtien runsaslukuisena etenkin merensaaristossa ja rannikkoseuduilla.

Männyllä hyvä kukintavuosi
Männyn kukinta on tänä kesänä runsasta koko maassa eikä suuria alueellisia eroja ole ollut havaittavissa. Hyvä kukinta enteilee runsasta siemensatoa keväällä 1999, jolloin tämän kesän kukinnoista kehittyneet siemenet varisevat maahan. Keväällä 1998 männyn siemensato lienee keskinkertainen suurimmassa osassa Suomea.

Lisätietoja: tutkija Tatu Hokkanen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, puh. 09-857 05 445, fax. 09-857 05 361, sähköposti: Tatu.Hokkanen@metla.fi

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/