[METLA Tiedote]
1.4.1997

Metsien kasvun lisäys tasaantunut, vanhojen kuusikoiden hakkuut vilkastuneet Pohjois-Savossa

- metsissä runsaasti monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä

Viime kesänä tehdyn metsien inventoinnin mukaan Pohjois-Savon metsien kasvun kohoaminen on hidastunut. Samansuuntainen tulos havaittiin vuoden 1994 mittauksissa eteläisimmän Suomen metsissä. "Kasvun lisäyksen tasoittuminen johtuu pääosin siitä, että uusia kasvua lisääviä panoksia ei ole sijoitettu metsiin menneiden vuosikymmenten voimallisten metsänparannus- ja metsänhoito-ohjelmien jälkeen. Viime vuosina vanhojen, parhaan kasvunsa jo ohittaneiden kuusikoiden hakkuut ovat Pohjois-Savossa kuitenkin lisääntyneet, ja ne lisäävät kasvua pitkällä tähtäyksellä, kun metsityksistä ja syntyvien taimikoiden hoidosta huolehditaan", valtakunnan metsien inventoinnista vastaava professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitokselta arvioi.

Reilu neljännes metsänlain mukaisista monimuotoisuuskohteista jo suojeltu
Tulokset ovat osa valtakunnan metsien yhdeksättä inventointia (VMI9), joka aloitettiin Pohjois-Savosta viime kesänä. Inventoinnissa metsien biologista monimuotoisuutta arvioitiin selvittämällä lahopuun määrä ja yleisyys sekä avainbiotooppien eli metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonmuodostumien esiintyminen. Maastossa kirjattiin kaikki havaitut avainbiotoopit, joihin kuuluvat muun muassa purojen ja muiden pienvesistöjen varret, lähteet, harvinaiset lehdot ja suot, jyrkänteet, hietikot jne. Avainbiotooppeja Pohjois-Savon metsissä on arviolta yhteensä noin 150 000 hehtaaria, näistä vajaa kolmannes on inventoinnin tekijöiden mielestä arvokkaita. Suojelluilla alueilla avainbiotoopeista sijaitsee 8 000 hehtaaria.

Uudessa metsänhoitolaissa on lueteltu ne erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden käsittelemättä jättämisestä maanomistaja voi saada ympäristötukilain mukaisen korvauksen, tai niiden käsittelyyn myönnetään poikkeuslupa. Tällaisia lain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä Pohjois-Savossa on noin 22 000 hehtaaria, tästä vajaat 6 000 hehtaaria on jo suojelluilla alueilla. Suurin osa (14 000 hehtaaria) näistä laissa mainituista kohteista sijaitsee soilla. Pohjois-Savossa lain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä on hieman enemmän kuin koko maassa on alustavien arvioiden mukaan keskimäärin, koska täällä reheviä kasvupaikkoja kuten lehtoja ja reheviä soita on runsaasti.

Lahopuuta keskimäärin 3,5 kuutiometriä hehtaarilla
Pohjois-Savon inventoinnissa mitattiin ensimmäistä kertaa myös käyttöpuuksi kelpaamattoman kuolleen puun määrä ja laatu; aiemmin on mitattu vain käyttöpuuksi kelpaava kuollut puu. Lahopuu on tärkeä monen uhanalaisen eliölajin elinympäristönä ja siten keskeinen metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Sekä pystyssä että maassa olevasta kuolleesta puusta arvioitiin puulaji ja mitattiin puun määrä, koko ja lahoamisaste.

Kuollutta puuta on Pohjois-Savossa metsä- ja kitumaalla yhteensä 4,7 miljoonaa kuutiometriä, tästä pystypuuta on 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Kuollutta puuta on siis keskimäärin 3,5 kuutiometriä hehtaarilla. Kuolleesta puusta tunnistettiin havupuuksi vajaat kaksi kolmannesta, koivuksi viidennes ja esimerkiksi haavaksi 5 prosenttia.

Puuston kasvu vain hieman suurempi kuin 1980-luvun lopussa

Vuoden 1996 mittausten mukaan puusto kasvaa Pohjois-Savossa nyt 6,66 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 2,5 % enemmän kuin edellisessä, vuoden 1990 inventoinnissa. 1970-luvulla alkanut puuston kasvun tasainen kohoaminen näyttää hidastuneen. Männyn ja kuusen kasvu ei ole merkittävästi muuttunut, lehtipuiden kasvu on lisääntynyt kymmenisen prosenttia.

Männyn ja lehtipuiden vuotuinen poistuma (hakkuut) on ollut selvästi pienempi kuin kasvu, sillä alueen männiköt ja koivikot ovat keskimäärin nuoria. Kuusen poistuma on puolestaan aivan viime vuosina ylittänyt kasvun selvästi, kun uudistuskypsiä kuusikoita on ryhdytty hakkaamaan.

Kuusen määrä pienentynyt, lehtipuut lisääntyneet

Puuston kokonaismäärä metsätalouden piiriin kuuluvalla maalla on 152 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten (taulukko). 1950-luvun alkuun verrattuna puuta on Pohjois-Savon metsissä 35 prosenttia enemmän. Puustosta lähes puolet on kuusta ja reilu kolmannes mäntyä.

Kuusen määrä on hieman pienentynyt kuuden vuoden aikana, kun vanhojen kuusikoiden hakkuut ovat vilkastuneet. Hakkuut eivät kuitenkaan ole kohdistuneet aivan järeimpiin kuusikoihin, sillä läpimitaltaan yli 40 senttimetriä olevan puuston määrä on lisääntynyt. Männyn ja erityisesti lehtipuiden määrä on lisääntynyt, koivun tilavuus 10 prosenttia ja muiden lehtipuiden lähes 30 prosenttia.

Metsien viljelyssä viivytelty, ensiharvennukset tulisi kolminkertaistaa
Pohjois-Savon metsissä uudistushakkuiden jälkeinen metsän viljely on yli 30 000 hehtaarilla aloittamatta vielä kolme vuotta hakkuun jälkeen. Metsiä viljeltiin vuonna 1994 noin 9 000 hehtaaria, joten viljelyrästit vastaavat runsaan kolmen vuoden metsänviljelyalaa. Lisäksi taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä on epäonnistuneita viljelyjä yhtä paljon kuin edellisessä inventoinnissa eli noin 34 000 hehtaaria.

Metsänhoidollisin perustein arvioituna Pohjois-Savon metsissä tulisi seuraavan kymmenvuotiskauden aikana tehdä ensiharvennuksia 220 000 hehtaarilla, eli noin kolminkertaisesti edelliskauteen verrattuna, jotta metsien tuleva, puuntuotannon kannalta suotuisa kehitys saataisiin turvattua. Muita harvennuksia ehdotetaan inventoinnissa 140 000 hehtaarille. Metsänhoidollisin perustein voitaisiin uudistushakkuita tehdä 210 000 hehtaarilla, mikä tosin pienentäisi hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

VMI9:n maastomittaukset jatkuvat keväällä
Valtakunnan metsien yhdeksäs inventointi (VMI9) jatkuu tulevana kesänä Etelä-Pohjanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa, josta siirrytään pohjoiseen. Koko maan mittaukset saadaan valmiiksi vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Suuralueittaiset kuten metsäkeskuksittaiset inventointitulokset perustuvat maastomittauksiin, jotka tehdään systemaattisesti yli maan sijaitsevilta koealarypäiltä. Maastossa mitataan tai arvioidaan yhteensä noin 150 erilaista metsiin liittyvää tunnusta. Kunnittaiset ja muut pienalueittaiset tulokset lasketaan puolestaan uudella monilähteisellä inventoinnilla, jossa maastotiedot yhdistetään satelliittikuviin ja muuhun numeeriseen tietoon.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja antavat ja kysymyksiin vastaavat:
Professori Erkki Tomppo, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-85705341, 040-5028555,
tutkija Helena Henttonen, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-85705316 ja
tutkija Heli Mikkelä, Metsäntutkimuslaitos, puh. 09-85705294

Pohjois-Savon metsävaratietoja

    				 VMI8 (1990)	VMI9 (1996)	muutos

Maapinta-ala			1 651 000 ha	1 651 000 ha	
- metsätalouden maata		1 384 000 ha	1 367 000 ha 	
- metsämaata			1 320 000 ha	1 310 000 ha	

Puuston kokonaistilavuus	  147 milj. m3	  152 milj. m3	+  3 %
- mänty				   45 milj. m3	   49 milj. m3	+  9 %
- kuusi				   73 milj. m3	   70 milj. m3	-  5 %
- koivu				   22 milj. m3	   25 milj. m3	+ 11 %
- muu lehtipuu			    7 milj. m3	    9 milj. m3	+ 29 %

Puuston vuotuinen kasvu		6,50  milj. m3	 6,66 milj. m3	+  2,5 %
- mänty				2,018 milj. m3	 2,02 milj. m3	+/-  0 %
- kuusi				2,818 milj. m3	 2,81 milj. m3	-  0,5 %
- lehtipuu			1,659 milj. m3	 1,83 milj. m3	+ 10,4 %

Avainbiotooppeja yhteensä	150 000 ha	
- näistä suojeltu		  8 000 ha	

Metsänhoitolain mukaisia erityisen 
tärkeitä  elinympäristöjä 
- näistä suojeltu		   22 000 ha 	   5 600 ha	 
Lahopuuta			  4,7 milj. m3	 
- keskimäärin hehtaarilla	  3,5 m3/ha	 
METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/