[METLA Tiedote]
27.11.1997

SUOMETSIEN KASVU TURVATTAVA metsänparannus- ja metsänhoitotoimilla

Soiden puuvaranto ja suopuustojen kasvu ovat lisääntyneet 1950-luvun alun jälkeen kangasmetsiä nopeammin. Yli puolet, noin 8 miljoonaa kuutiometriä, koko maan puuston kasvun lisäyksestä tältä ajalta on soiden ojitusten ja metsänparannustoimien ansiota. Tämä kehitys on turvattava huolehtimalla soiden vesi- ja ravinnetaloudesta sekä tekemällä tarvittavat metsänhoidolliset hakkuut. Nykyisellään lähes kolmasosa ojitusalasta vaatii kunnostusta, lisäksi ensiharvennustarve kasvaa kaiken aikaa, todettiin tänään Metlan Parkanon tutkimusaseman, Hämeen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan metsäkeskuksen järjestämillä Metsäpäivillä Tampereella.

Ravinteita poistuu puunkorjuussaSoilla on ominaista kivennäisravinteiden vähäisyys. Luonnontilaisilla paksuturpeisilla rämeillä puiden juurikerroksessa on esimerkiksi kaliumia yhtä paljon kuin sitä on sitoutuneena 150 kuutiometrin puustoon. Puun ravinteista valtaosa on oksissa ja neulasissa. Näinollen oksa- ja neulasmassan korjuu vähentää olennaisesti kasvupaikan kivennäisravinteiden määrää. Ensiharvennettavien rämepuustojen hakkuissa latvuksen alapuoliskon oksa- ja neulasmassa yhdessä runkomassan kanssa kohotti saantoa 15-20 prosenttia, mutta lisäsi fosforin poistumaa peräti 192 prosenttia ja kaliumin poistumaa 113 prosenttia. Näin suuri ravinnepoistuma lisää olennaisesti lannoitustarvetta. Näitä akuutin lannoituksen tarpeessa olevia soita, joilla hakataan tai tehdään osittainenkin latvuksen korjuu, on Suomessa yli miljoona hehtaaria.

Lannoittamalla puusto kuntoon ja kasvuun! Puuston tasapainoista ravinnetilaa ja kasvua voidaan ylläpitää ja lisätä lannoittamalla. Suometsiä on lannoitettu yhteensä noin 1,6 miljoonaa hehtaaria, viime vuosina vain muutama tuhat hehtaaria. Esimerkiksi Etelä-Suomen runsastyppisillä rämeillä saadaan lannoituksen avulla keskimäärin 2,5 kuution kasvunlisäys, joka on antanut sijotukselle noin 15 prosentin sisäisen koron. Viime vuosina yleistyneellä tuhkalannoituksella on eräässä Metlassa tehdyssä kokeessa saatu jopa 10 kuutiometrin vuotuinen keskikasvu yli 40 vuoden ajaksi. Myös lannoitefosforin vaikutusaika on pitkä, 25-30 vuotta, mutta lannoitekaliumin vain puolet tästä ajasta.

Metsätalous vaikuttaa ravinteiden huuhtoutumiseen soilta Päätehakkuu lisäsi fosfaattifosforin huuhtoutumista erityisesti mäntyvaltaisilta ojitusalueilta ja kaliumin huuhtoutumista kaikilla tutkituilla kuudella koealueella. Tämä osaltaan vähentää suometsien muutoinkin niukkoja kaliumvaroja. Kunnostusojitus lisää erityisesti kiintoainekuormitusta, jota kuitenkin voidaan vähentää laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä.

Fosforilannoitteena käytetään nykyisin veteen liukenematonta kotimaista apatiittia. Metla ja Hämeen ympäristökeskus ovat tutkineet fosforin huuhtoutumista apatiitilla lannoitetulta rämeeltä, joka oli lannoitettu kahdesti, 29 ja 17 vuotta aikaisemmin, raakafosfaatilla. Rämeen turpeen tiedettiin sitovan erittäin huonosti fosforia. Tulokset osoittivat, että fosforia huuhtoutuu myös apatiitista, jos puiden fosforiravitsemus on aikaisemman lannoituksen vuoksi hyvä eikä turpeessa ole fosforia sitovia alkuaineita, esimerkiksi rautaa. Jatkossa huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän lannoitettavan alueen turpeen ominaisuuksiin ja myös fosforilannoituksen oikeaan ajoitukseen.

Talousmetsien luonnonhoidon taso melko hyvä Metsäkeskus Tapion noin tuhannelta hakkuukohteelta tekemässä selvityksessä joka kolmannelta hakkuualalta löytyi vähintään yksi monimuotoisuutta lisäävä arvokas luontokohde. Kohteiden pinta-ala oli keskimäärin 0,33 hehtaaria, josta hakkuun jälkeen oli säilynyt 80 prosenttia. Monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta arvokasta puustoa oli uudistusaloilla säästetty keskimäärin 3,7 kuutiometriä hehtaarilta. Luontokohteiden ja uudistusalojen säästöpuuston kokonaismäärä oli 6,8 kuutiometriä hehtaarilla.

Lisätietoja: Seppo Kaunisto, Metla/Parkanon tutkimusasema, puh. 03-443 5240 Hannu Raitio, Metla/Parkanon tutkimusasema, puh. 03-443 5241