Metlan valtakunnallinen luonnonmarjojen ja sienten seurantaverkosto:

Mustikkasato on runsas ja kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski- Suomessa

Mustikan satoarvio kukinnan ja raakileitten perusteella oli useimmilla mustikkametsäkuvioilla runsas (mustikan raakileita laskettiin viidellä neliömetrin ruudulla keskimäärin 101-200 kpl) tai erittäin runsas (yli 201 rakiletta) koko valtakunnassa. Mustikan marjat ovat kypsiä ja poimittavissa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta on syytä muistaa, että kasvupaikasta johtuen läheisessä mustikkakasvustossa voi olla vielä suuri osa marjoista raakileilla. Satotaso näyttää runsaalta tuoreissa kangasmetsissä ja korpien reunamilla, joissa kosteutta on riittänyt marjojen kypsymisvaiheessa. Marjojen maku on hyvä ja marjat ovat tasalaatuisia. Paikoin kuivahkoissa kangasmetsissä mustikka on kärsinyt kuivuudesta, jolloin marjat ovat pieniä ja osa on voinut pudota maahan, kertoo marja- ja sienisatoseurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Joensuun tutkimusasemalta.

Suomuurainsadot ovat keskinkertaisia/runsaita ja kypsiä Lapin läänissäkin
Suomuuraimen satoennuste kukinnan perusteella oli Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapin läänissä erittäin hyvä. Etelä- ja Keski-Suomen pienemmillä soilla ennuste oli keskinkertainen tai melko heikko. Raakileitten perusteella tehty ennuste pudotti jonkin verran satotasoa, mutta oli edelleen varsinkin rämesoilla hyvä. Suomuuraimet ovat nyt kypsiä avosoilla (nevoilla) Pohjois-Karjalassa, Kainuussa , Peräpohjolassa ja myös Metsä-Lapin avosoilla. Myös avosuon ja rämeen reunavyöhykkeellä suomuuraimet ovat kypsyneet paahtavan helteen ansiosta . Tuleva viikonloppu onkin poiminnan sesonkiaikaa. Satotaso on useilla soilla runsas. Paikoin avosoilla varsinkin mätäspinnoilla kasvaneet suomuuraimet ovat kärsineet kuivuudesta, mikä on varsin erikoista suomuurainkasvustoissa. Paikoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa suomuurainten terälehdet varisivat ennen aikojaan ja pölytys epäonnistui, koska pölyttävät hyönteiset eivät löytäneet kukkia. Puustoisilla soilla rämeillä ja erityisesti kuusivaltaisissa korvissa on vielä runsaasti raakileita (suppuja) ja satokautta suomuuraimen osalta jatkuu elokuun alkupuolelle asti.

Puolukan satoennuste raakileitten perusteella on runsas
Puolukan satoennnuste kukinnan ja raakileitten perusteella on tutkituissa puolukkametsissä runsas tai erittäin runsas. Puolukka on nyt raakilevaiheessa Lapin läänissäkin Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Puolukan raakileitten kehittyessä kypsiksi marjoiksi, kasvi vaatisi kosteutta varsinkin kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla, jolloin marjojen koko suurenisi. Ellei sadetta tule kahden lähiviikon aikana, marjat voivat jäädä kooltaan pieniksi.

Sienet kaipaavat sadetta
Sadetta kaipaavat myös humuskerroksen sienirihmastot, jotta itiöemiä (sieniä) ilmaantuisi poimittavaksi. Tateista on tavattu koko valtakunnassa vain yksittäisiä koivunpunikki- ja männynpunikkitatteja. Samoin kantarelleja ja haperoita on vähän. Sienisadot uhkaavat jäädä pieniksi, ellei kunnon sateita saada elokuun alkuun mennessä, sillä sateitten jälkeen sienilajista riippuen itiöemien muodostuminen täysikasvuiseksi kestää viikosta kolmeen viikkoon. Jos sateita saadaan, tatit, haperot, kantarellit ja rouskutkin on poimittavissa vasta elokuun puolella. Syyskuun sateista ja lämpötiloista riippuu paljon, miten myöhään satokautta riittää. Jos kovia yöpakkasia esiintyy jo syyskuun alkupuolella, sienten satokausi jää lyhyeksi ja myös sadot ovat kaikissa sieniryhmissä heikkoja kertoo vanhempi tutkija Kauko Salo.

Lisätietoja: vanhempi tutkija Kauko Salo, puh. (013) 251 4034 suunnittelija Ari Laine, puh. (013) 251 4123