[METLA Tiedote]
27.6.1997

Metlan valtakunnallinen luonnonmarjojen seurantaverkosto: Mustikan satoennuste hyvä, puolukka kukkii runsaana Etelä- ja Keski- Suomessa

Metsäntutkimuslaitos tekee luonnonmarjojen seurantatutkimuksen tärkeimmistä talousmarjoista, puolukasta, mustikasta ja suomuuraimesta. Seurantaan kuuluvat myös yleisimmät kauppasienilajit ja -ryhmät: tatit, rouskut, haperot, kantarelli ja kehnäsieni. Marja- ja sienisatoja seurataan vuonna 1997 eri puolilla Suomea sadalla mustikkaa ja puolukkaa kasvavalla metsäkuviolla ja suomuurainsuolla. Lisäksi Pohjois- Karjalassa ja Kainuussa seurannassa on tihennetty koealaverkosto, 100 metsikköä ja suota.

Jokaisella metsä- ja suokuviolla on viisi maastoon merkittyä, yhden neliömetrin suuruista koealaa, joilta lasketaan kukat, raakileet ja kypsät marjat. Koealat perustetaan potentiaalisille mustikkaa ja puolukkaa kasvaville metsäkuvioille tai suomuurainsoille, joilla marjontaa on ollut aikaisempina vuosina tai varvustoa on selvästi havaittavissa. Paikkaan sidotuilta pysyviltä koealoilta seurataan satojen vuosittaista vaihtelua, satoihin vaikuttavia tekijöitä, kukinnan ja marjojen kypsymisen ajankohtaa sekä satojen vuosittaisia eroja samalla metsä- tai suokuviolla. Maastolomakkeilta saadaan satotietojen lisäksi marjalajien kasvupaikkaa kuvaavat tiedot, kertoo marja- ja sienisatojen seurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Joensuun tutkimusasemalta.

Marja- ja sienitiedot lähetetään yleensä digitaalisena tietona Joensuun tutkimusasemalle, jossa MASI (Marjat ja Sienet) käsittelee saatua materiaalia. MASIn ytimen muodostavat tietokannanhallinta- ja paikkatieto-ohjelmistot. Tulokset voidaan esittää muun muassa marjasatoja kuvaavina teemakarttoina, joista selviää, koska puolukkasato on kypsää ja poimittavissa, minkälaisille kasvupaikoille pääsato muodostuu, mikä on satotaso jne.

Mustikasta hyvä sato

Havaintoverkostosta saadut tiedot kertovat, että eteläisimmässä Suomessa mustikan kukinta alkoi toukokuun lopulla (28.-30.5.) ja saavutti Punkaharjun 2.6. Kukinta eteni hellepäivien ansiosta Joensuun ja Parkanon korkeudelle jo 9.6. Länsirannikolla kukinta oli edennyt samana ajankohtana Muhoksen korkeudelle. Kainuussa mustikka kukki 10.-13.6., Lapissa Saariselällä kukinta alkoi 16.6. ja Kevolla 23.6. Kilpisjärvellä mustikalla oli vain pienet nuput 25.6. Kukinta onnistui hyvin, sillä yöhalloja ei esiintynyt ja pölyttäviä hyönteisiä oli runsaasti. Laskettujen kukkien lukumäärän perusteella kukinta oli potentiaalisissa mustikkametsissä yli 80 prosenttisesti runsas tai erittäin runsas. Tällöin neliömetriltä laskettiin 250-500 kukkaa.

Mustikan raakilevaihe on nyt edennyt Pohjois-Karjalaan ja Länsi-Suomessa Muhoksen korkeudelle. Viime päivien sateet ovat olleet hyväksi, sillä paikoin kuivuus alkoi vaikuttaa mustikan raakileihin aiheuttaen niiden kuivumista. Satoennuste on kuitenkin edelleen hyvä.

Halla voi vielä pilata hyvän lakkasadon

Suomuuraimen kukinta alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa kesäkuun alkupuolella. Pohjois-Karjalan soilla kukinta oli parhaimmillaan 10.-12.6. ja Kainuussa 13.-15.6. sekä Lapin läänissä juhannusviikolla. Kukinta on ollut keskinkertaista tai runsasta useimmilla suoalueilla. Parhaimmillaan kukkia on esiintynyt hyvässä suomuurainkasvustossa 60-100 kappaletta neliömetrillä. Useimmilla tutkituilla soilla kukkia esiintyi neliömetrillä 20- 50 kappaletta. Voimakkaat rankkasateet ovat paikoin Pohjois- Karjalan soilla varistaneet terälehtiä, jolloin pölytys on epäonnistunut, eikä kukista ole kehittynyt odotettua suppua. Laajoille Lapin läänin soille muodostuu vuosittain suomuuraimen pääsato, jolla on suuri taloudellinen merkitys Lapin läänin asukkaille. Hallat ovat edelleen uhkana.

Puolukka kukki pääosin helteisessä säässä

Punkaharjun lämpimillä etelä- ja länsirinteillä puolukan kukinta alkoi jo 9.6., mutta yleisimmin Etelä-Suomessa kukinnan alku osui hellejakson keskivaiheille: 12.-15.6. Vaasan korkeudella puolukka kukki 19.6. ja Itä-Suomessa samalla korkeudella Kolilla ja Ilomantsin Mekrijärvellä 2-3 päivää myöhemmin. Lämpimät ja sateiset sääjaksot ovat hyväksi kukkivalle puolukalle, samoin pölyttäviä hyönteisiä on runsaasti kukissa ennakoiden pölytyksen onnistumista. Jos halloja ei esiinny heinäkuun puoliväliin mennessä, Etelä- ja Keski-Suomessa näyttäisi kukinnan perusteella olevan hyvän puolukkasadon edellytykset.

Seurannasta vastaavat Metsäntutkimuslaitoksen toimihenkilöt keskuspaikkanaan maakunnalliset tutkimusasemat, tutkimusalueet ja kansallispuistot yhdessä yliopistojen ja maatalous- ja metsäopistojen kanssa. Kainuussa marja- ja sienisatojen inventointiin osallistuvat alan yrityksistä Jansa, Kainuun Tuote ja Kiantama. Pohjois-Karjalassa seurantaa tekevät Elä luonnosta -keruutuoteneuvojan koulutusohjelmaan osallistuvat tai neuvojan pätevyyden omaavat henkilöt.

Lisätietoja:vanhempi tutkija Kauko Salo, puh. (013) 251 4034
suunnittelija Ari Laine, puh. (013) 251 4109

KARTTALIITTEET:

(Karttaliitteissä esitetty valtakunnallinen seuranta)
Kuva 1. Mustikan kukinnan kehittyminen. Kuvassa metsäkasvillisuusvyöhykkeet.
Kuva 2. Puolukan kukinnan kehittyminen. Kuvassa metsäkasvillisuusvyöhykkeet.


METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/