[METLA Tiedote]
19.9.1997

SYYSSATEET TOIVAT ROUSKUJA KANGASMETSIIN

Puolukkaa kerättäneen yli 50 miljoonaa kiloa eli noin 260 miljoonaa markan arvosta

Tuoreisiin kuusi-koivu -sekametsiin on nousemassa haapa- ja karvarouskuja, joita aiemmin tänä vuonna on esiintynyt melko vähän. Suomen yleisintä kauppasientä, kangasrouskua on nousemassa lisää tuoreissa kangasmetsissä mäntyjen läheisyydessä. Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla kangasrouskua on löytynyt vain paikoitellen, mutta tämän viikon sateet lupailevat rouskujen määrän lisääntyvän myös näillä kasvupaikoilla. Sienimetsään kannattaa suunnnistaa viikonlopun aikana, sillä ensi viikolle luvatut yöhallat voivat keskeyttää itiöemien kehittymisen. Samalla kannattaa ottaa myös puolukka-astia mukaan!

Haperoitten satokausi on tämän vuoden osalta lopussa. Herkku- ja punikkitatteja ei ole odotuksista huolimatta noussut ns. toisena satoaaltona metsiimmme. Kangastattia, joka on maamme yleisin ja satoisin tattilaji, on esiintynyt mäntykankailla vain vähän. Sen sijaan kuusimetsistä mäntyjen läheisyydestä tattiateria on kuitenkin löytynyt melko helposti. Monille poimijoille on sienten vähäisyys tutuilla kasvupaikoilla ollut yllätys. Ruokasieniä on kuitenkin tänäkin vuonna löytynyt, kunhan on jaksanut etsiä niitä kosteimmilta kasvupaikoilta esim. korvista, rämeitten ojitusalueilta, järvien ja lampien rantametsistä, kertoo valtakunnallisesta marja- ja sienisatoseurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta.

Kantosieniä runsaasti

Lämpimän kesän ansiosta erilaisia kantosieniä on esiintynyt melko paljon. Mesisieni on kasvanut suurina kimppuina lahoavilla koivuilla, havu- ja lehtipuitten kannoilla sekä humuskerroksen alla lahoavissa juurissa. Koemetsissä tehtyjen havaintojen mukaan mesisienten lakkien halkaisija on paikoitellen ollut 10 senttimetriä, kun lakin halkaisija tavallisesti on 5-6 senttimetriä. Mesisieni on nykyään ainoa kannoissa kasvava kauppasienilaji. Voimakkaan makunsa vuoksi mesisienet kannattaa esikäsitellä keittämällä noin viiden minuutin ajan. Sienestä käytetään vain lakit, sillä jalka on sitkeä ja pitkittäiskuituinen. Hyviä ruokasieniä ovat myös kuusilahokka, jota löytyy lahojen kuusten kannoilta ja koivunkantosieni, jota ei pidä sekoittaa laholla havu- tai lehtipuulla kasvavaan myrkkynääpikkään, joka nimensä mukaisesti on myrkkysieni.

Suppilovahvero on myöhäissyksyn sieni

Keltavahveroon eli kantarelliin makunsa puolesta verrattavaa suppilovahveroa on syyssateitten myötä noussut jonkinverran Etelä-Suomen kuusimetsiin. Talven tuloon asti sitä voi etsiä metsäsammalten seasta Keski-Suomestakin. Pohjoisempana se on harvinainen; pohjoisimmat esiintymät ovat Kainuussa. Mustavahakasta kannattaa etsiä lokakuun loppuun asti tuoreista, sammaleisista kuusikoista. Varsinainen myöhäissyksyn sienilaji on hallavahakas, mikä nimensä mukaan ilmestyy mäntymetsiin vasta ensimmäisten hallaöitten jälkeen. Se on hyvä ruokasieni paistettuna, ja se on yleinen koko maassa kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla.

Viikonlopuksi puolukkaan

Elokuun viimeisellä viikolla puolukan marjat olivat kypsiä Kaakkois-Suomessa. Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa Kainuuseen asti puolukka kypsyi syyskuun ensimmäisen viikon aikana. Tällä hetkellä puolukka on kypsää poimittavaksi koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Toivottavasti lumisateet eivät peitä tunturialueiden puolukoita syyskuun aikana, jotta Kilpisjärvelläkin päästäisiin kypsiä marjoja poimimaan. Puolukan sato on tämän vuosikymmenen runsain ja marjojen makua on kilvan kehuttu. Elo- ja syyskuun sateitten ja lämpimien öitten ansiosta marjojen koko on entisestään suurentunut.

Puolukkaa kerätään ennätysmäärä

Hyvänä marjavuonna 1994 maassamme poimittiin puolukkaa 40 miljoonaa kiloa, josta järjestyneen kaupan ja torimyynnin osuus oli 9 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna puolukan kokonaismäärä ylittänee 50 miljoonan kilon rajan, josta järjestyneen kaupan osuus on yli 10 miljoonaa kiloa. Lisäksi suoramyynnin ja torikaupan osuus muodostuu huomattavaksi, useiksi miljooniksi kiloiksi. Kerätyn puolukkasadon arvoksi tulee tämän vuotisilla kilohinnoilla laskettuna noin 260 miljoonaa markkaa, kertoo vanhempi tutkija Kauko Salo Metlasta.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, Metsäntutkimuslaitos, puh. (013) 251 4034 ja fax (013) 251 4111.

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/