[METLA Tiedote]
5.9.1997

PUOLUKKASATO VUOSIKYMMENEN PARHAIMPIA

Tämän vuoden puolukkasadosta tulee mustikan tapaan valtakunnallisesti katsoen vuosikymmenen paras. Sato vaihtelee alueittain keskinkertaisesta erittäin runsaaseen. Koemetsistä saatujen tulosten mukaan marjojen maku ja laatu on hyvä, ja elokuun paikoin runsaitten sateitten ansiosta marjat ovat hyvänkokoisia. Puolukka on nyt kypsää valoisimmilla kasvupaikoilla Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta koko maassa pääsato kypsyy ensi viikon aikana.

Keskikesän pitkä hellejakso ja kuivuus eivät näytä merkittävästi vaikuttaneen puolukan satotasoon, toteaa Metlan valtakunnallisesta marja- ja sienisatoseurannasta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo. Itä-Suomessa, suurten järvialueitten metsissä sekä Kainuussa sato on erittäin runsas. Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa sato on runsas sekä Lounais-Suomessa ja Itä-Lapissa keskinkertainen (kuva 1). Paikoin Satakunnan alueella puolukan kasvupaikkojen kuivimmilla metsäkuvioilla sato on melko heikko. Tämän vuoden lisäksi tällä vuosikymmenellä keskinkertaista parempia puolukkavuosia ovat olleet vuodet 1991 ja 1994.

Puolukan kukinta kesti Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin 29 päivää (9.6.-7.7.) eli kymmenen päivää vähemmän kuin mustikan kukinta. Raakileitten kehittyminen kesti puolukalla 43 päivää (26.6.-7.8.) ja marjojen kypsyminen kestänee Etelä-Suomesta Kevolle kaksi-kolme viikkoa. Käsivarren Lapissa puolukka ei ehdi joka vuosi kypsyä ollenkaan ensi lumien peittäessä kypsyvät puolukkakasvustot.

Tuoreista kangasmetsistä löytyy kauppasieniä, kuivilla mäntykankailla vähän sieniä
Sienisato jää tänä vuonna valtakunnallisen satoarvion mukaan alhaiseksi, vaikka paikoin metsistä on löytynyt suuria määriä muun muassa herkkutatteja. Tällä hetkellä ruokasieniä esiintyy poimittavia määriä tuoreitten kangasmetsien kuusi- ja koivusekametsistä, joista lšytyy haaparouskuja, iso- ja viinihaperoita, havu- ja lehtipuitten kannoilla kasvavaa mesisientä sekä vanhoista kuusimetsistä lampaankääpää.

Tuoreitten kangasmetsien sammalikosta on nousemassa Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa Joensuun korkeudelle asti mustatorvisientä. Mustatorvisientä kerättäessä jalan maatunut alaosa poistetaan kasvupaikalla. Mustatorvisienen helpoin säilömistapa on sienten kuivaaminen sellaisenaan. Se sopii miedon hedelmäisen makunsa puolesta erilaisiin muhennoksiin ja keittoihin. Elokuun alkupuolella nousi paikoin runsaasti herkkutatteja ja toinen pienempi herkku- ja punikkitattien satohuippu voi olla syyskuun puolivälin paikkeilla, jos sadetta saadaan viikonlopun ja alkuviikon aikana.

Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla ruokasieniä on tällä hetkellä vähän. Ellei kovat yöpakkaset lopeta itiöemien muodostumista, mäntykankailta kannattaa syyskuun ajan etsiä kangastatteja, kangasrouskuja ja kehnäsieniä. Tuoreen kankaan kuusivaltaisilta metsäkuvioilta ei ole vielä raportoitu suppilovahveroa, jonka varsinainen satokausi alkaa syyskuun alkupuolella ja kestää Etelä- ja Keski-Suomessa talven tuloon asti. Suppilovahveroa on poimittu useina vuosina eteläsuomalaisista kuusikoista loka-marraskuun vaihteeseen asti.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, puh. (013) 251 4034, suunnittelija Ari Laine, puh. (013) 251 4109.

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/