[METLA Tiedote]
22.8.1997

Mustikka on nyt kypsää Lapin läänin pohjoisosia myöten

Mustikkasato on tämän vuosikymmenen runsain

Mustikka on kypsynyt tällä viikolla pohjoisinta Suomea myöten Kilpisjärvelle ja Kevolle asti. Mustikkasato on suurimmassa osassa maata runsas tai erittäin runsas ja marjojen maku sekä laatu on hyvä. Ainoastaan tuoreen kankaan kuivilla kasvupaikoilla Länsi- ja Lounais-Suomessa mustikkasato on paikoin melko heikko kuivuudesta johtuen. Tällöin myös marjojen koko on jäänyt pieneksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa heinäkuun loppupuolen sateet lisäsivät marjojen kokoa osittain kypsyneissä kasvustoissa. Tiedot perustuvat Metlan valtakunnallisessa luonnonmarjojen ja sienten seurantaverkostossa tehtyihin havaintoihin, kertoo seurantaverkostosta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo.

Mustikan kukinta kesti Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin 39 päivää (26.5.-3.7.). Raakileitten kehittyminen kesti 41 päivää (7.6.-17.7.) ja marjojen kypsyminen 43 päivää (11.7.-22.8).

Sienisadoissa esiintyy suurta vaihtelua

Missä runsaasti sateita, siellä poimittavasti sieniä

Kesä- ja heinäkuun helteistä ja kuivuudesta johtuen kuivissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä oli sieniä vain vähän. Tuoreista kangasmetsistä löytyy kauppasienilajeista yksittäisiä herkkutatteja, koivunpunikkitatteja sekä iso- ja keltahaperoita. Kangasmetsien humuskerros, jossa sienirihmastot kasvavat, on erittäin kuiva kivennäismaahan asti ja karikkeen- ja humuksen lahottajista pieniä helttasieniä - hiippoja, nääpiköitä, nahikkaita ja malikoita - esiintyy myös vain vähän.

Heinäkuun loppupuolen rankahkot sadekuurot Etelä-Suomessa (linjan Kouvola-Lahti-Tampere-Kankaanpää etelä- ja pohjoispuolella) aiheuttivat sen, että kangasmetsissä herkkutatteja putkahteli esiin nopeasti ja runsaasti elokuun alkupuolelta lähtien. Myös koivun- ja männyn punikkitatteja esiintyy poimittavia määriä. Elokuun toisella viikolla Suomen yli kulkeneet matalapaineet toivat myös kaivattuja sadekuuroja ja tattien lisäksi metsiin ilmestyi isohaperoita. Herkkutatin ohella halutuinta sientä, kantarellia eli keltavahveroa on kasvanut maassamme määrällisesti vähän ja niitä löytyy pääasiassa vain järvien ja lampien reunametsissä sekä kosteimmissa tuoreen kankaan koivumetsissä. Haperoitten (kangas-, kelta- ja viinihapero) määrät isohaperoa lukuunottamatta ovat jääneet vähäisiksi.

Kangasrouskuja on esiintynyt pieniä määriä kangasmetsissä ja rämeitten reunamilla. Kangasrouskujen pääsato muodostunee kuiville ja kuivahkoille mäntykankaille ja rämeitten ojitusalueille syyskuun alkupuolelta lähtien. Suomen poimituimmista ruokasienistä kalvashaaparouskun ja haaparouskun määrät ovat olleet toistaiseksi vähäisiä, mutta määrät lisääntyvät, jos kovia yöpakkasia ei esiinnny lähiviikkojen aikana kertoo vanhempi tutkija Kauko Salo. Sienestäjä toivoo aurinkoisten päivien ja kylmien öitten sijaan pilvipoutaa päivisin ja reippaita sadekuuroja yöaikaan.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, puh. (013) 251 4034,
suunnittelija Ari Laine, puh. (013) 2514123.

METLA tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/